# Kauden ja ohjelman rakentaminen · Kriketti, Taso 8: Asiantuntija

Kriketti · Taso 8: Asiantuntija · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/cricket/level-8/building-a-season-and-a-programme/)

Kauden ja ohjelman rakentaminen: 50 faktaa, 5 testiä.

Tällä alatasolla opitaan valmistava kausi, kilpailukausi ja otteluohjelma; otteluiden ympärille rakennettu harjoitusviikko; eri formaatteja yhdistävän kauden jaksotus; pelaajien seuranta sekä arviointi ja korjaus -kierto, joka muuttaa suunnitelmaa; sekä taustatiimi – lyönti-, syöttö-, kenttä- ja spinvalmentajat, analyytikko ja manageri – ja se, miten päävalmentaja määrittelee heidän tehtävänsä ja hyödyntää heidän raporttejaan.

## Testi 1: Valmistava kausi, kilpailukausi ja otteluohjelma

- Kauden alkuvalmistelu on vuoden ainoa jakso, jolloin sarjapisteitä ei ole pelissä, joten valmentaja käyttää sen tekniikan ja peruskunnon hitaampaan uudelleenrakentamiseen ennen kuin tuloksilla alkaa olla merkitystä. (Lähde: ECB:n kauden suunnittelun ohjeistus (kauden valmistelujakso))
- Kun otteluita on muutaman päivän välein, painopiste siirtyy rakentamisesta ylläpitoon, joten harjoitukset ovat lyhyempiä ja kevyempiä ja tähtäävät valmiuteen eikä tekniikan uudelleentyöstämiseen. (Lähde: Cricket Australian ohjeistus kauden aikaiseen ohjelmointiin)
- Kauden ulkopuoli alkaa todellisella palautumisella ja siirtyy sitten paineettomaan kuntoharjoitteluun ja taitotyöhön, jolloin pelaajat saapuvat kauden alkuvalmisteluun pohjan kanssa, jota hioa, eivätkä aloita kylmiltään. (Lähde: Krikettivuoden jaksotus (makrosyklien rakenne))
- Tiivis otteluputki tuo jo itsessään kuormituksen, joten välipäivät annetaan palautumiselle ja kevyelle harjoittelulle sen sijaan, että pidettäisiin harjoituksia, jotka jättäisivät pelaajat väsyneiksi seuraavaa ottelua varten. (Lähde: Ottelutiheyden ja kuormituksen hallinnan ohjeistus)
- Kevennys vähentää harjoitusmäärää ennen tärkeintä ottelua, jotta kertynyt väsymys hälvenee ja pelaajat ovat fyysisesti ja henkisesti virkeitä yhtä tärkeintä ottelua varten. (Lähde: Kevennys ja huipputason ajoitus tavoiteottelua varten)
- Harjoitusottelut asettavat valinnan ja kokoonpanot todellisiin ottelun olosuhteisiin, joten valmentaja oppii sen, mitä harjoitusverkko ei voi näyttää, ennen kuin tuloksilla alkaa olla väliä. (Lähde: Kauden valmistelujakson harjoitusotteluiden ohjeistus (ECB))
- Kilpailujakso kulkee ottelukalenterin mukaan, joten sen tehtävä on pitää kunto ja taidot kauden alkuvalmistelussa saavutetulla tasolla eikä kehittää niitä enempää. (Lähde: Jaksotuksen sanasto (kauden makrosyklit))
- Loukkaantumisesta palaava pelaaja tarvitsee oman rakennusvaiheensa, joten valmentaja laatii hänelle asteittain nousevan syöttömäärän, vaikka muu pelaajisto olisi jo hiomassa vireitään. (Lähde: Kuormituksen asteittainen nosto pelaamiseen palatessa (yksilöllinen suunnittelu))
- Kauden alun harjoituksissa on vielä tilaa rakentaa, mutta ottelujen kasautuessa painopiste siirtyy pelaajien pitämiseen toimintakykyisinä ja valmiina eikä uuden opettamiseen. (Lähde: Harjoittelun painopisteen vaihtuminen kauden mukaan (jaksotus))
- Ottelut ovat kiintopisteitä, joita kaikki muu palvelee, joten valmentaja sijoittaa ne ensin ja suunnittelee sitten taaksepäin sovittaen kauden alkuvalmistelun, levon ja harjoitusviikot niiden väliin jääviin rakoihin. (Lähde: Taaksepäin suunnittelu ottelukalenterista lähtien)

## Testi 2: Otteluiden ympärille rakennettu harjoitusviikko

- ”MD” on ottelupäivä (match day), joten MD-1 on edellinen päivä, ja miinusluku laskee taaksepäin viikon läpi ottelusta, jonka ympärille viikko on rakennettu. (Lähde: Otteluun nähden määräytyvän harjoitusviikon sanasto (Match Day Minus))
- Kova työ sijoitetaan viikon puoliväliin, jotta sen ja ottelun väliin jää selkeitä päiviä, jolloin pelaajat ehtivät omaksua kuorman ja virkistyä ennen pelaamista. (Lähde: Viikon kuormitusrytmi ottelun ympärillä)
- Ottelua edeltävä päivä on liian myöhäinen tekniikan muuttamiseen, joten MD-1 pidetään lyhyenä ja sitä käytetään suunnitelmien ja roolien vahvistamiseen jättäen pelaajat virkeiksi. (Lähde: MD-1-harjoituksen suunnittelu (kertaus, ei kehittäminen))
- Kahden ottelun viikolla harjoittelulle jää lähes tilaa, joten välipäivät käytetään pelaajien palauttamiseen ja pelkkään toimintakyvyn ylläpitoon täysien harjoitusten sijaan. (Lähde: Kahden ottelun viikko (viikon keskiosan harjoittelu minimiin))
- Kova harjoittelu ottelun jälkeisenä päivänä lisää väsymystä pelaajien ollessa lamaantuneita, joten valmentaja pitää suunnitelmasta kiinni, antaa tunteiden laantua ja käsittelee virheet viikon puolivälin harjoituksessa. (Lähde: Ottelun jälkeinen kuormitus ja tunnetilojen hallinta)
- Matkustaminen väsyttää pelaajia, vaikka he eivät harjoittele, joten valmentaja laskee sen osaksi viikon kuormaa ja pitää saapumisen jälkeisen työn lyhyenä. (Lähde: Matkustaminen kuormituksena viikkosuunnitelmassa)
- Suuren syöttöjakson jälkeen syöttäjän työmäärää on kevennettävä seuraavina päivinä, joten MD-2:lla hän syöttää tuntuman vuoksi mutta selvästi alle täyden harjoituksen verran. (Lähde: Yksittäisen syöttäjän kuormitus joukkueen viikossa)
- Otteluun ankkuroitu viikko sijoittaa kovan työn sinne, missä siitä ehtii palautua, ja pitää ottelun lähipäivät kevyinä, mitä kiinteä viikkoaikataulu ei voi taata. (Lähde: Otteluun sidotun viikkosuunnittelun perustelut)
- Vaikka läsnäoloillat olisivat kiinteät, valmentaja voi silti vaihdella kunkin illan sisältöä kuormittamalla ottelusta kauempana olevaa iltaa ja pitämällä lähempää kevyenä. (Lähde: Otteluun sidotun kuormituksen soveltaminen kiinteisiin seuraharjoituksiin)
- Ottelua seuraavana päivänä etusijalla on pelaajien palautumisen auttaminen ja tapahtuneen läpikäynti, joten fyysinen työ on kevyttä ja usein vapaaehtoista. (Lähde: MD+1-palautumispäivän suunnittelu)

## Testi 3: Eri formaatteja yhdistävän kauden jaksotus

- Formaatit palkitsevat erilaisia tempoja ja lyöntivalintoja, joten valmentaja käyttää formaatin vaihtumisen aikaan pelaajien harjoittelun ja ajattelutavan nollaamiseen sen sijaan, että olettaisi edellisen jakson tapojen siirtyvän. (Lähde: Pelimuotojen välisen siirtymän hallinta)
- Saman formaatin otteluiden ryhmittely antaa pelaajiston harjoitella kerrallaan yhtä vaatimusten joukkoa sen sijaan, että se nollattaisiin muutaman päivän välein, mihin viikoittainen vaihtelu pakottaisi. (Lähde: Pelimuotojen lohkominen kansainvälisessä kalenterissa)
- Rajallisella kapasiteetilla pelaajan harjoittelu suunnataan formaattiin, jota pian pelataan, ja muut otetaan haltuun, kun ne tulevat aikataulussa taas vastaan. (Lähde: Seuraavan pelimuodon priorisointi kuormituskaton alla)
- Test-ottelu vaatii kestävyyttä ja pitkäkestoista keskittymistä, joten T20-sarjan jälkeinen väli käytetään lyömiskestävyyden ja pitkien syöttöjaksojen uudelleenrakentamiseen sen sijaan, että jatkettaisiin lyhyen formaatin taitojen toistoa. (Lähde: Punaisen pallon taitojen uudelleenrakentaminen valkoisen pallon jakson jälkeen)
- Pelaajiston jakaminen pallon värin mukaan antaa kullekin ryhmälle mahdollisuuden rakentaa formaattinsa vaatimat taidot ja rytmit sen sijaan, että jokainen pelaaja hajauttaisi harjoittelunsa molempiin. (Lähde: Punaisen ja valkoisen pallon erilliset pelaajistorakenteet)
- Lyhyt viikoittainen annos pitkän formaatin lyömistä pitää ajoituksen ja kärsivällisyyden toimintakuntoisina, joten pelaajat eivät aloita alusta, kun Test-kriketti taas palaa ohjelmaan. (Lähde: Tauolla olevan pelimuodon ylläpito jakson aikana)
- Liian jäykkä formaattijakso voi jättää muiden formaattien taidot ruosteisiksi, joten valmentaja pitää pienen määrän formaattien välistä työtä käynnissä kunkin vaiheen läpi. (Lähde: Liian kapeiden pelimuotojaksojen haitat)
- Päällekkäisyydessä lähempi ottelu määrää viikon painopisteen, ja toiseen kilpailuun valmistaudutaan, kun siitä tulee seuraava peli, sen sijaan että jokainen harjoitus jaettaisiin kahtia. (Lähde: Päällekkäisten kotimaisten sarjojen hallinta)
- Huippukunto sidotaan tärkeimpiin otteluihin, joten monen formaatin vuonna suunnitelma tähtää huippuun kunkin formaatin jaksossa eikä yhteen huippuun koko kaudelle. (Lähde: Useat huippukuntoajoitukset usean pelimuodon vuonna)
- Pelaaja, joka kantaa mukanaan kauden lyhyen formaatin valmistautumista, tarvitsee tietoista apua tempon ja puolustuksen säätämiseen, joten valmentaja suunnittelee tämän nollauksen sen sijaan, että luottaisi pelkän valinnan saavan sen aikaan. (Lähde: Pelaajan perehdyttäminen pelimuodon vaihtuessa)

## Testi 4: Pelaajien seuranta sekä arviointi ja korjaus -kierto

- Lyhyt lista suoritusta, kuormitusta ja hyvinvointia antaa valmentajalle tarpeeksi signaalia ongelman huomaamiseen ajoissa ilman taakkaa kerätä dataa, jonka perusteella kukaan ei toimi. (Lähde: Kevyt pelaajaseuranta pelaajistossa)
- Kunto, vammat ja tulokset muuttuvat kauden aikana, joten suunnitelmaa kohdellaan elävänä asiakirjana, jota ajoitetut tarkistukset päivittävät, eikä kiinteänä käsikirjoituksena. (Lähde: Suunnitelma elävänä asiakirjana)
- Lyhyt matalien tulosten jakso on yleinen eikä välttämättä merkitse paljon, joten valmentaja kerää tietoa ja etsii kuviota ennen kuin tekee muutoksen, jota vakiintunut pelaaja ei ehkä tarvitse. (Lähde: Kuoppaan joutuneen pelaajan tilanteen arviointi ennen toimenpiteitä)
- Jakson tarkistus tehdään kasvotusten pelaajan kanssa, jotta siitä tulee yhteinen suunnitelma seuraavalle vaiheelle eikä alas annettu tuomio tai arkistoon unohtuva muistiinpano. (Lähde: Pelaajakohtainen arviointi jakson päätteeksi)
- Kun ottelukalenteri muuttuu, sen varaan rakennettu suunnitelma ei enää sovi, joten valmentaja työstää tulevat viikot uudelleen jäljellä olevan pohjalta sen sijaan, että jatkaisi tapahtumien ohittamalla aikataululla. (Lähde: Suunnitelman mukauttaminen ottelukalenterin muuttuessa)
- Suunnitelma tarvitsee aikaa vaikuttaakseen, joten valmentaja, joka kirjoittaa sen uudelleen joka viikko, riistää pelaajilta vakaan työjakson, jonka avulla mikä tahansa lähestymistapa voisi osoittaa toimivuutensa. (Lähde: Suunnitelman liiallinen muokkaaminen)
- Yksi vauhdista jäävä pelaaja ei tarkoita ryhmän suunnitelman olevan väärä, joten valmentaja rakentaa hänelle yksilöllisen version sen sijaan, että hidastaisi kaikkia muita tai sivuuttaisi eron. (Lähde: Yksilöllistäminen ryhmäsuunnitelman sisällä)
- Säännölliset lyhyet tarkistuskeskustelut tuovat väsymyksen tai matalan mielialan esiin ajoissa, jolloin valmentaja voi keventää pelaajan kuormaa ennen kuin asiasta tulee huono kunto tai vamma. (Lähde: Hyvinvoinnin seuranta varhaisena varoitusjärjestelmänä)
- Tarkistuksen tarkoitus on suunnata ponnistelut uudelleen, joten näyttö siitä, että kenttäpelaaminen on jäänyt jälkeen, johtaa siihen, että valmentaja antaa sille enemmän harjoitusviikosta ja karsii sitä, mikä on jo kunnossa. (Lähde: Kauden puolivälin arvioinnin pohjalta toimiminen)
- Data auttaa vain, jos se johtaa päätökseen, joten valmentaja, joka kerää lukuja mutta ei koskaan muuta mitään niiden perusteella, on parempi jättämään keräämättä niitä kokonaan. (Lähde: Seuranta on hyödyllistä vain, jos sen perusteella toimitaan)

## Testi 5: Taustatiimi

- Kun asiantuntijat hoitavat yksityiskohdat, päävalmentajan rooli siirtyy suunnan asettamiseen, kauden suunnitelman koossa pitämiseen ja sen päättämiseen, mikä yksittäinen viesti ryhmälle kuuluu. (Lähde: Päävalmentaja johtajana erikoisvalmentajien tiimissä)
- Lyöntivalmentaja työskentelee sen parissa, miten pelaajat rakentavat vuoron, mitä lyöntejä he valitsevat ja miten he ajattelevat pesässä, ja jättää ottelun aikaiset kenttä- ja syöttöpäätökset kapteenille. (Lähde: Lyöntivalmentajan roolin määrittely)
- Erillinen spinvalmentaja on olemassa, koska hidas syöttäminen on oma taitolajinsa, joten hän ottaa spinsyöttäjät, kun syöttövalmentaja keskittyy seam- ja vauhtisyöttäjien ryhmään. (Lähde: Syöttö- ja spinvalmentajien roolijako)
- Kenttäpelivalmentaja rakentaa joukkueen maakenttäpelaamista ja kopeista huolehtimista harjoitteilla ja standardeilla, kun taas se, kuka pelaa, on kapteenin ja päävalmentajan valintakysymys. (Lähde: Kenttävalmentajan roolin määrittely)
- Analyytikko tutkii vastustajaa ja joukkueen omia lukuja ja tiivistää ne lyhyeksi, käytännölliseksi suunnitelmaksi, jota valmentajat ja kapteeni voivat todella käyttää ottelupäivänä. (Lähde: Suoritusanalyytikon rooli krikettivalmennustiimissä)
- Ristiriitaiset viestit tekevät pelaajista levottomia, joten henkilöstö sopii asiat etukäteen ja antaa yhden yhteisen viestin, kuka tahansa sen puhuukin. (Lähde: ”Yksi ääni” valmennustiimiltä)
- Itsenäiset asiantuntijat voivat vetää eri suuntiin, joten uusi päävalmentaja aloittaa tekemällä jokaisen roolin ja raportointilinjan selväksi ennen kuin mitään krikettityötä tehdään. (Lähde: Taustatiimin rakenteen luominen tehtävään tultaessa)
- Analyysi ansaitsee paikkansa, kun se muokkaa päätöksiä, joten päävalmentaja pyytää keskeiset kohdat ja vie ne valintaan ja taktiikkaan sen sijaan, että hukkuisi koko aineistoon. (Lähde: Miten päävalmentaja hyödyntää analyysia)
- Yksinäisen valmentajan on silti huolehdittava lyömisestä, syöttämisestä, kenttäpelaamisesta ja suunnittelusta, joten vaihtokauppa on laajuus sen syvyyden sijaan, jonka täysi asiantuntijatiimi voi antaa kullekin alueelle. (Lähde: Yhden valmentajan malli ja erikoisvalmentajien tiimi)
- Manageri ottaa matkustamisen, majoituksen, aikataulutuksen ja kentän ulkopuolisen hallinnon valmentajien harteilta, jotta heidän aikansa kuluu krikettiin eikä järjestelyihin. (Lähde: Joukkueenjohtajan / toiminnan vastuuhenkilön rooli)

Lähteet: ECB:n ja Cricket Australian valmennuskehykset sekä ICC:n valmentajakoulutuksen polku valmentajakehityksen rakenteeseen; yleinen krikettivalmennuskirjallisuus (Bob Woolmerin The Art and Science of Cricket, Mike Brearleyn The Art of Captaincy johtajuuteen) yksityiskohtiin. Jokaisella kysymyksellä on yksilöity lähde. Fyysinen valmistautuminen on rajattu pois: ei voima- ja kuntoharjoittelun ohjelmia, harjoituskuormia eikä biomekaniikkaa. Kysymykset on laadittu näiden lähteiden pohjalta, ei kopioitu niistä.

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral