# Harjoituksen suunnittelu · Kriketti, Taso 8: Asiantuntija

Kriketti · Taso 8: Asiantuntija · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/cricket/level-8/designing-a-practice-session/)

Harjoituksen suunnittelu: 50 faktaa, 5 testiä.

Tällä alatasolla opitaan lähteä yhdestä selkeästä tavoitteesta; eteneminen yksinkertaisesta monimutkaiseen ja vastustajattomasta täysin vastustajalliseen; verkkoharjoittelu vastaan peliin perustuva ja ehdollistettu harjoittelu sekä se, mihin kumpikin sopii; harjoituksen rasituksen ja levon rytmi ja intensiteetin pitäminen realistisena; päättäminen päätöspeliin kuntoharjoitteen sijaan; valmennusohjeiden antaminen jatkuvan selostuksen sijaan; sekä verkkosyöttäjien, throwdownien ja syöttökoneiden käyttö vääristämättä sitä, mitä lyöjä hioo.

## Testi 1: Lähtökohtana selkeä tavoite

- Yhden tavoitteen ympärille rakennettu harjoitus pitää jokaisen osion vetämässä samaan suuntaan, kun taas harjoitteiden valitseminen ensin tuottaa yleensä vilkkaan illan, joka ei harjoita mitään erityistä. (Lähde: Tavoitelähtöisen harjoituksen suunnittelun ohjeistus (ECB:n valmentajakoulutus))
- Kehittyminen vaatii toistuvia, keskittyneitä yrityksiä yhden asian parissa, ja neljää tavoitetta tavoitteleva harjoitus antaa jokaiselle liian vähän yrityksiä muuttaakseen mitään. (Lähde: Harjoitteiden suunnittelun periaatteet, taitojen oppimisen kirjallisuus)
- ”Lyöminen” on liian laaja suunnittelun pohjaksi, joten valmentaja valitsee jotakin konkreettista, kuten lyönnin wicketin sivulle off sidella olevaan aukkoon, jota jokainen harjoite voi sitten palvella. (Lähde: Tavoitelähtöisen harjoituksen suunnittelun ohjeistus (ECB:n valmentajakoulutus))
- Tavoite johdetaan siitä, mitä seuraava ottelu vaatii, joten kun pallon odotetaan kääntyvän, pelaajat harjoittelevat täsmälleen sitä ongelmaa, jonka eteen he ovat tulossa. (Lähde: ECB:n ohjeistus ottelun valmisteluun ja harjoitusten suunnitteluun)
- Kun pelaajat ymmärtävät tavoitteen, he harjoittelevat tarkoituksella ja osaavat arvioida, onnistuiko toisto, sen sijaan että vain suorittaisivat harjoitetta mekaanisesti. (Lähde: Autonomiaa tukevaa valmennusta ja harjoitteiden suunnittelua koskeva tutkimus)
- Ylimääräinen aika käytetään harjoituksen oman tavoitteen syventämiseen, esimerkiksi nopeampaan pallotukseen tai ylimääräiseen kenttäpelaajaan, eikä uuden tavoitteen aloittamiseen, joka saisi vain muutaman minuutin. (Lähde: Harjoitteiden suunnittelun periaatteet, eteneminen ja ylikuormitus)
- Tarkistettava tavoite, kuten kymmenen puhdasta pullia peräkkäin aikarajan puitteissa, antaa selkeän maaliviivan, kun taas epämääräinen tavoite jättää kaikki arvailemaan, toimiko harjoitus. (Lähde: Tavoitelähtöisen harjoituksen suunnittelun ohjeistus (ECB:n valmentajakoulutus))
- Yksi yhteinen tavoite tarkoittaa, että kaksi asemaa vahvistavat toisiaan, kun taas kaksi tavoitetta muuttaa yhdeksänkymmentä minuuttia kahdeksi lyhyeksi, toisiinsa liittymättömäksi harjoitukseksi. (Lähde: Harjoitteiden suunnittelun periaatteet, harjoituksen järjestäminen)
- Harjoitteet, jotka on valittu pelkästä harjoitteen vuoksi, täyttävät ajan ja tuntuvat tuottavilta, mutta kun mikään tavoite ei sido niitä yhteen, pelaajat lähtevät kotiin yhtään paremmin missään erityisessä. (Lähde: Harjoitteiden suunnittelun periaatteet, taitojen oppimisen kirjallisuus)
- Lyhyt jakso sopii yhteen pieneen, määriteltyyn työhön, kuten yhteen liikevihjeeseen, jolloin lyöjä menee pääharjoitukseen jokin täsmällinen asia mielessään. (Lähde: Tavoitelähtöisen harjoituksen suunnittelun ohjeistus (ECB:n valmentajakoulutus))

## Testi 2: Eteneminen yksinkertaisesta monimutkaiseen

- Varhaiset toistot poistavat aikapaineen ja vastustajan, jotta liike saadaan hiotuksi, ja vaikeutta lisätään takaisin, kun liike kestää. (Lähde: Kokonaisuus–osa–kokonaisuus-menetelmän ja etenemisen periaatteet, taitojen oppiminen)
- Vastustaja tuo takaisin taidon havaintopuolen, joten lyöjän on luettava pallo ja valittava lyönti sen sijaan, että hän toistaisi etukäteen suunnitellun. (Lähde: Pelitilannetta vastaavien harjoitteiden suunnittelu, rajoituslähtöinen lähestymistapa)
- Kun lyönti kestää ennakoitavalla pallolla, lyöjän on tunnistettava se muista pituuksista, mikä on lähempänä sitä, mitä ottelu häneltä vaatii. (Lähde: Pelitilannetta vastaavien harjoitteiden suunnittelu, rajoituslähtöinen lähestymistapa)
- Vielä opeteltava taito on hauras, joten sen kuormittaminen nopeudella ja vastustajalla liian aikaisin vain harjoittaa virhettä; intensiteettiä lisätään, kun malli on luotettava. (Lähde: Etenemisen ja ylikuormituksen periaatteet, taitojen oppiminen)
- Vastustajan kanssa harjoitteleminen otetaan takaisin käyttöön vaiheittain, esimerkiksi lyöjällä, joka aluksi vain jättää pallon väliin tai puolustaa, jolloin syöttäjä pysyy tarkkana sopeutuessaan. (Lähde: Pelitilannetta vastaavien harjoitteiden suunnittelu, asteittainen eteneminen)
- Yksinkertaisesta monimutkaiseen etenevä rakenne sijoittaa kovimman haasteen loppupuolelle, kun liike on lämmin ja hiottu, jolloin pelaajat kohtaavat sen parhaimmillaan. (Lähde: Harjoituksen rakenteen ja etenemisen ohjeistus (ECB:n valmentajakoulutus))
- Vaikeutta voi nostaa säätämällä pallotuksen nopeutta, kulmaa tai ajoitusta taidon pysyessä samana, jolloin koppia testataan kovempaa muuttumatta toiseksi harjoitteeksi. (Lähde: Rajoituslähtöinen lähestymistapa, tehtäväkohtaisten rajoitusten muokkaaminen)
- Pelaaja näkee ja kokeilee koko suorituksen, eristää hankalan osan lyhyesti ja palaa sitten koko lyöntiin, jotta korjaus sulautuu todelliseen liikkeeseen. (Lähde: Kokonaisuus–osa–kokonaisuus-menetelmä, motorinen oppiminen)
- Yksi syöttäjä, sijoitettu kenttä ja jotain, minkä puolesta pelata, muuttaa hiotun taidon päätökseksi lievässä paineessa, askelen vaille täyttä tilannetta. (Lähde: Pelitilannetta vastaavien harjoitteiden suunnittelu, ehdollistettu harjoittelu)
- Toistuva hajoaminen paineessa tarkoittaa, ettei liike ollut vielä hiottu, joten valmentaja palaa askeleen taaksepäin ja käyttää pidempään vastustajattomaan versioon ennen uutta etenemistä. (Lähde: Etenemisen periaatteet, harjoittelun epäonnistumisen syiden selvittäminen)

## Testi 3: Verkot vastaan peliin perustuva harjoittelu

- Harjoitusverkko tarjoaa palloa toisensa perään yhdelle pelaajalle, joten se on tehokas tapa hioa tai rakentaa uudelleen tekninen suoritus; huonosti se tarjoaa yhteyksiä ja päätöksentekoa. (Lähde: Verkkoharjoittelu ja pelilähtöinen harjoittelu, valmennuskirjallisuus)
- Harjoitusverkossa lyöjää ei voi kopata slipissä, häntä ei voi juoksuttaa ulos eikä hän tavoittele loppulukemaa, joten ottelulyömiseen vaikuttavat paineet puuttuvat. (Lähde: Verkkoharjoittelu ja pelilähtöinen harjoittelu, valmennuskirjallisuus)
- Puute on päätöksenteossa, ei tekniikassa, joten tilanneharjoitus, jossa on pistetilanne, kenttä ja tavoite, harjoittelee vuoron aloittamista ja uuden pallon kestämistä ottelun tapaan. (Lähde: Pelilähtöinen ja ehdollistettu harjoittelu, siirtovaikutus otteluun)
- Säännön muuttaminen, kuten pisteiden antaminen wicketin takaa tai kahden juoksun vähentäminen dot ballista, ohjaa pelin kohti tavoiteltua taitoa pitäen sen silti pelinä. (Lähde: Ehdollistetut pelit, pelilähtöinen lähestymistapa)
- Loppulukeman puolustaminen on päätöstehtävä paineessa, joten pisteytetty viimeisen overin tilanne, jossa lyövä joukkue yrittää voittaa, harjoittelee sitä paljon paremmin kuin irralliset yorker-toistot. (Lähde: Ehdollistetut pelit, death-syöttöjen harjoitteiden suunnittelu)
- Koska harjoitusverkko tarjoaa palloja yhdelle pelaajalle toistuvasti, syöttäjä voi syöttää saman pallon kaksikymmentä kertaa peräkkäin sen hiomiseksi, mitä sujuva peli ei salli. (Lähde: Verkkoharjoittelun vahvuudet, harjoitteiden suunnittelun kirjallisuus)
- Yhdellä harjoitusverkolla useimmat pelaajat seisoisivat joutilaina, joten valmentaja pitää ehdollistettuja pelejä käytettävissä olevassa tilassa ja kierrättää muutaman pelaajan verkossa tekniseen työhön. (Lähde: Harjoituksen järjestäminen, aktiivisen harjoitteluajan maksimointi)
- Peli pakottaa lyöjän seuraamaan syöttäjää, arvioimaan pituuden ja valitsemaan vastauksen, mikä on se osa lyömistä, jota toistuva harjoitusverkko ei voi harjoittaa. (Lähde: Pelilähtöinen lähestymistapa, päätöksenteon harjoittelu)
- Spinsyöttöä vastaan tekniikka vaatii verkkomäärää, mutta spinin pelaaminen on enimmäkseen lyöntiviivan käyttämistä ja strikeä kierrättämistä, joten pisteytetty peli, joka palkitsee yksittäisistä juoksuista, harjoittaa puuttuvan puolikkaan. (Lähde: Verkkoharjoittelun ja pelilähtöisen harjoittelun yhdistäminen, harjoituksen tasapaino)
- Edustava harjoittelu säilyttää havainto–toiminta-yhteyden, joten pelaajat tekevät aitoja arvioita aidosta pallosta sen sijaan, että löisivät etukäteen tarjoiltuja palloja, joista päätös on jo poistettu. (Lähde: Pelitilannetta vastaavien harjoitteiden suunnittelu, rajoituslähtöinen lähestymistapa)

## Testi 4: Harjoituksen rakenne

- Se on suhde taidon tekemiseen käytetyn ajan ja lepoon tai odotteluun käytetyn ajan välillä, ja oikein asetettuna se pitää laadun korkeana jättämättä pelaajia kylmiksi suoritusten välillä. (Lähde: Harjoituksen rakenteen ja kunnonharjoittelun periaatteet)
- Ottelussa nopealle syöttäjälle jää overien välillä muutama minuutti, ei kahtakymmentäviittä, joten pienemmät ryhmät pitävät levon lähellä sitä, mitä peli vaatii, ja rytmin ehjänä. (Lähde: Työn ja levon suhteen suunnittelu syöttöharjoittelussa)
- Ottelun intensiteettiä vastaava harjoittelu rakentaa tapoja, jotka kestävät ottelupäivänä, kun taas paljon kovempi tai kevyempi harjoittelu hioo vauhtia, jota pelaaja ei todellisuudessa käytä. (Lähde: Lajinomaisuuden ja pelitilannetta vastaavan intensiteetin periaatteet)
- Joutoaika vähenee, kun samat pelaajat jaetaan useammalle asemalle, jolloin jokainen saa enemmän vuoroja samoissa yhdeksässäkymmenessä minuutissa ilman uutta sisältöä. (Lähde: Harjoituksen järjestäminen, aktiivisen ajan periaatteet)
- Päätöspeli vie harjoituksen työn elävään yhteyteen ja lähettää pelaajat kotiin soveltaneina sitä, kun taas lopetusjuoksuharjoite harjoittaa kuntoa, jolla pelillä ei ollut mitään tekemistä. (Lähde: Harjoituksen suunnittelun ohjeistus, päättäminen peliin)
- Ottelun kaltainen intensiteetti syntyy siitä, että on jotain, minkä puolesta pelata, joten pistetilanne, takaa-ajo tai rangaistus dot ballista nostaa panoksen takaisin tasolle, jolla harjoittelu kannattaa. (Lähde: Todenmukaisen intensiteetin suunnittelu, ehdollistetut pelit)
- Taidon muuttuminen vaatii kohtuullisen määrän laadukkaita yrityksiä, ja harjoitus, joka koostuu enimmäkseen jonottamisesta, antaa jokaiselle pelaajalle vain kourallisen, joten vähän jää mieleen. (Lähde: Aktiivisen ajan ja toistojen periaatteet)
- Kenttäpelaaminen ottelussa on toistuvia lyhyitä ponnistuksia, joten intensiivisten toistojen lohkot ja todellinen lepo jäljittelevät tätä mallia, kun taas yksi pitkä katkeamaton kierros muuttaa sen kuntorutiiniksi. (Lähde: Työn ja levon suhteen suunnittelu kenttäharjoittelussa)
- Taitoharjoituksen pääosan tulisi olla pelaajien liikkumista ja toistamista, ja puhuminen, katselu ja järjestely pidetään marginaalissa, jotta toistot eivät jää syrjään. (Lähde: Aktiivisen ajan viitearvot, harjoitteiden suunnittelun ohjeistus)
- Kun lepo ja jonottaminen ovat tiukasti rajattuja, samaan tuntiin mahtuu paljon enemmän laadukkaita yrityksiä, ja eron selittää yleensä hyvien toistojen määrä, ei valmentaja tai välineet. (Lähde: Harjoituksen tehokkuuden periaatteet, työn ja levon suhde)

## Testi 5: Valmennusohjeita, ei selostusta

- Valmennusohje nimeää yhden muutettavan asian ja antaa pelaajan kokeilla sitä heti, kun taas selostus kertoo jokaisesta pallosta eikä anna pelaajalle mitään, mistä pitää kiinni. (Lähde: Palautteen ja puuttumisen suunnittelu, valmennuskirjallisuus)
- Jatkuva kommenttien virta jättää pelaajan kyvyttömäksi päättämään, mihin huomautukseen tarttua, joten ainoa hyödyllinen korjaus hukkuu kohinaan. (Lähde: Palautteen tiheys ja ylikuormitus, motorinen oppiminen)
- Yksi rauhallisesti toistettu vihje antaa lyöjälle jotain hiottavaa, ja hiljaisuus pallojen välillä antaa hänen tuntea liikkeen sen sijaan, että hän reagoisi valmentajan ääneen. (Lähde: Ohjausvihjeiden ja palautteen suunnittelu, taitojen oppiminen)
- Taito opitaan tekemällä ja aistimalla tulos, joten hiljaiset toistot vihjeen jälkeen antavat pelaajan omaksua sen, kun taas taukoamaton puhe pitää hänet jumissa omassa päässään. (Lähde: Palautteen suunnittelu, sisäinen ja ulkoinen tarkkaavaisuus)
- Kone poistaa vauhdinoton ja päästön, joiden avulla lyöjä poimii pituuden ja linjan jo varhain, joten koneella hiottu ajoitus voi pettää hänet oikeaa syöttäjää vastaan. (Lähde: Syöttökoneen käyttö ja sen kompromissit, valmennuskirjallisuus)
- Konetyöllä on paikkansa toistossa, mutta liika määrä hioo ajoitusta ilman vihjeitä, joita syöttäjä antaa, joten live-overeita tarvitaan pitämään lyöjän lukutaito terävänä. (Lähde: Konetoistojen ja elävän harjoittelun tasapainottaminen)
- Side-arm antaa valmentajan laskea palloa toisensa perään täsmälleen siihen pituuteen, jota lyöjä työstää, mitä harjoitusverkon syöttäjä ei voi luvata, joten tavoiteltu taito saa puhtaita toistoja. (Lähde: Throwdownin ja side-armin käyttö harjoittelussa)
- Heitetty pallo saapuu tasaisempaa rataa ja pienemmällä pomppulla ja seamilla kuin syötetty, joten harjoituksessa täydellisesti ajoitettu drive voi kohdata oikean pallon hiukan liian aikaisin. (Lähde: Throwdownin rajoitukset, siirtovaikutus ottelutilanteeseen)
- Harjoitusverkon syöttäjät syöttävät luonnostaan sekoituksen pituuksia ja linjoja, joten lyöjä, joka yrittää hioa yhtä lyöntiä yhdellä pituudella, saa sen vain silloin tällöin, ja harjoitus menettää terävyytensä. (Lähde: Verkkosyöttäjien käyttö vääristämättä lyöjän harjoittelua)
- Harjoitusverkon syöttäjälle yhden pituuden asettaminen tavoitteeksi säilyttää lyöjän tarvitseman aidon päästön mutta vähentää vaihtelua, ja se on välimuoto konetyön ja avoimen verkkosyötön välillä. (Lähde: Elävän syötön yhdistäminen kohdennettuun toistoon)

Lähteet: ECB:n ja Cricket Australian valmennuskehykset sekä ICC:n valmentajakoulutuksen polku valmentajakehityksen rakenteeseen; yleinen krikettivalmennuskirjallisuus (Bob Woolmerin The Art and Science of Cricket, Mike Brearleyn The Art of Captaincy johtajuuteen) yksityiskohtiin. Jokaisella kysymyksellä on yksilöity lähde. Fyysinen valmistautuminen on rajattu pois: ei voima- ja kuntoharjoittelun ohjelmia, harjoituskuormia eikä biomekaniikkaa. Kysymykset on laadittu näiden lähteiden pohjalta, ei kopioitu niistä.

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral