# Paitsio · Jalkapallo, Taso 2: Alkeet

Jalkapallo · Taso 2: Alkeet · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/football/level-2/offside/)

Paitsio: 100 faktaa, 10 testiä.

Paitsioasema ja tuomittava paitsio; toiseksi alimman vastustajan sääntö; aktiivinen ja passiivinen paitsio; poikkeukset (oma kenttäpuolisko, rajaheitto, maalipotku, kulmapotku); tarkoituksellinen pelaaminen ja kimmoke; maalivahdin heittoa koskeva tarkennus 2025–26.

## Testi 1: Paitsion määritelmät

- Pelaaja on paitsioasemassa, jos mikä tahansa hänen kehonsa osa, jolla voi pelata palloa, on lähempänä vastustajan päätyrajaa kuin sekä pallo ETTÄ toiseksi alin vastustaja.
- Paitsioasemassa oleminen ei sinänsä ole rikkomus. Rikkomus (paitsio) edellyttää, että pelaaja osallistuu aktiivisesti peliin.
- Paitsioasemassa oleminen ei ole sellaisenaan rikkomus – siitä tulee rikkomus vasta, kun pelaajasta tulee peliin ”aktiivinen”.
- Tavallisessa pelissä maalivahti on alin vastustaja ja alin kenttäpelaaja toiseksi alin. Käytännössä hyökkääjä on siis paitsiossa, jos hän on alimman kenttäpuolustajan takana (maalivahdin ollessa maaliviivalla).
- Puolustajan tarkoituksellinen pelaaminen – todellinen pallonhallinta, ei pelkkä kosketus – nollaa paitsion jokaiselta hyökkääjältä, joka oli aiemmin paitsioasemassa.
- Tarkoituksellinen torjunta tarkoittaa, että pelaaja (yleensä maalivahti) pysäyttää tarkoituksellisesti palloa, joka olisi menossa maaliin. Torjunnasta tullut kimmoke aiheuttaa silti paitsion, jos paitsioasemassa oleva hyökkääjä ottaa sen haltuunsa.
- Vastustajan häirintään kuuluu maalivahdin näkökentän selvä estäminen, kamppaileminen vastustajan kanssa pallosta tai ilmeinen toiminto, joka selvästi vaikuttaa vastustajan kykyyn pelata palloa.
- Hyödyn saaminen tarkoittaa sellaisen pallon pelaamista, joka on kimmonnut maalikehikosta, vastustajasta (tarkoituksellisen torjunnan jälkeen tai minkä tahansa torjuntaa seuranneen kimmokkeen jälkeen) tai toisesta paitsiopelaajasta.
- Paitsiota arvioitaessa huomioidaan vain kehon osat, joilla voi sääntöjen mukaan pelata palloa. Kainalon alareunan yläpuolella olevat käsivarret jätetään huomiotta – sama raja kuin käsivirheessä.
- Täsmälleen toiseksi alimman vastustajan kanssa samalla tasolla oleminen ei täytä ehtoa ”lähempänä” – joten se ei ole paitsioasema.

## Testi 2: Luvut ja keskeiset kynnysarvot

- Hyökkääjän ja päätyrajan välissä on oltava vähintään kaksi vastustajaa – tyypillisesti maalivahti ja yksi kenttäpuolustaja. Nykyinen ”kahden vastustajan” sääntö on ollut voimassa vuodesta 1925.
- Paitsiota ei tuomita, kun pallo saadaan suoraan rajaheitosta, maalipotkusta tai kulmapotkusta.
- Paitsio voidaan tuomita vain, kun pelaaja on vastustajan kenttäpuoliskolla. Omalla kenttäpuoliskollaan oleva pelaaja ei voi olla paitsiossa.
- Maalivahdin heitosta vuoden 2025–26 säännöissä käytetään viimeistä kosketuspistettä – eli hetkeä, jolloin pallo irtoaa kädestä – tavallisen ensimmäisen kosketuspisteen sijaan.
- Paitsiosta tuomitaan EPÄSUORA vapaapotku puolustavalle joukkueelle, ja se suoritetaan siitä paikasta, jossa paitsioasemassa oleva pelaaja oli, kun hänen kanssapelaajansa pelasi pallon.
- Paitsiosääntö eteni ilman rajoitusta (1863) kolmen vastustajan vaatimukseen (1866) ja nykyiseen kahden vastustajan versioon (1925).
- ”Kolmen vastustajan” sääntö oli voimassa vuodesta 1866 vuoteen 1925, jolloin se muutettiin kahdeksi. Maaleja ottelua kohti tehtiin sen jälkeisinä kausina karkeasti kaksinkertainen määrä.
- Paitsiossa sovelletaan samaa kehon osien rajaa kuin käsivirheessä: vain kainalon alareunan alapuolella olevat kehon osat otetaan huomioon.
- Käytännössä maalivahti on maaliviivalla tai sen lähellä, ja alin kenttäpuolustaja toimii toiseksi alimpana vastustajana.
- Paitsio arvioidaan sillä hetkellä, kun kanssapelaaja pelaa pallon, ei silloin, kun hyökkääjä myöhemmin koskettaa sitä.

## Testi 3: Kuka päättää mistäkin

- Avustavat erotuomarit liikkuvat sivurajoilla ja asemoituvat arvioimaan toiseksi alimman vastustajan linjaa. He nostavat lipun paitsiosta; erotuomari tekee lopullisen ratkaisun.
- VAR voi tarkastella paitsiota vain maalia, rangaistuspotkua tai suoraa punaista korttia edeltävässä pelinrakentelussa – ei jokaista ottelun paitsiota.
- Erotuomari arvioi tarkoituksellisen pelaamisen ja ottaa huomioon kriteerit, kuten sen, oliko puolustajalla aikaa ja hallintaa ja valitsiko hän pelata palloa. VAR voi neuvoa vakiomenettelyn mukaisesti.
- Paitsiolinjan määrää toiseksi alin vastustaja – yleensä alin kenttäpuolustaja, ei maalivahti.
- Erotuomari arvioi, onko paitsioasemassa oleva pelaaja saanut hyötyä kimmokkeesta – maalikehikosta, vastustajasta tai tarkoituksellisesta torjunnasta.
- Avustava erotuomari osoittaa paitsion nostamalla lipun pystysuoraan. Erotuomari puhaltaa sitten pilliin pysäyttääkseen pelin ja tuomitsee epäsuoran vapaapotkun.
- Jos avustava erotuomari nostaa lipun mutta erotuomari katsoo hyödyn voimassa olevaksi (esimerkiksi puolustavalla joukkueella on pallo selvästi hallussaan), erotuomari voi antaa pelin jatkua.
- Erotuomari arvioi, tapahtuiko häirintää – paitsiopelaajan toiminnan, näkökentän estämisen tai vastustajaan vaikuttavan toiminnan perusteella.
- Avustavat erotuomarit asemoituvat samalle tasolle toiseksi alimman vastustajan kanssa, mikä antaa heille parhaan näköyhteyden paitsion arviointiin.
- Puoliautomaattinen paitsioteknologia seuraa pelaajia ja palloa, laskee linjan, ja VAR tarkistaa sen, ennen kuin tieto annetaan erotuomarille.

## Testi 4: Sallittu ja kielletty: milloin paitsio tulee kyseeseen

- Paitsiota ei sovelleta, kun pelaaja saa pallon suoraan rajaheitosta. Tämä periytyy alkuperäisestä säännöstä 11.
- Suoraan maalipotkusta pallon vastaanottaminen on vapautettu paitsiosta.
- Pelaaja ei voi olla paitsiossa suoraan kulmapotkusta. Vapautus koskee ensimmäistä syöttöä; myöhemmässä pelissä noudatetaan tavallisia paitsiosääntöjä.
- Vapaapotkuihin (suoriin tai epäsuoriin) sovelletaan paitsiota. Pelaajien on oltava paitsion ulkopuolella potkun suorittamishetkellä.
- Omalla kenttäpuoliskollaan oleva pelaaja on automaattisesti paitsion ulkopuolella riippumatta siitä, kuinka monta vastustajaa hänen ja päätyrajan välissä on.
- Samalla tasolla toiseksi alimman vastustajan kanssa oleminen on paitsion ulkopuolella – hyökkääjän on oltava lähempänä päätyrajaa, ei pelkästään samalla tasolla.
- Paluu paitsion ulkopuolelle jälkikäteen ei kumoa paitsioasemaa, joka on arvioitu sillä hetkellä, kun pallo pelattiin.
- Puolustajan tarkoituksellinen pelaaminen, myös pallon pois potkaiseminen, nollaa hyökkääjän paitsioaseman.
- Tarkoituksellinen torjunta EI ole tarkoituksellista pelaamista. Paitsiopelaaja on edelleen paitsiossa, jos hän pelaa torjunnasta kimmonneen pallon.
- Vaikka pelaajalla olisi pallo hallussaan tai hän kuljettaisi sitä, paitsion arvioinnissa merkitsee vain se hetki, jolloin kanssapelaaja pelaa pallon.

## Testi 5: Seuraukset ja rajatapausten rangaistukset

- Paitsiosta rangaistaan epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle, ja se suoritetaan siitä paikasta, jossa paitsioasemassa oleva pelaaja osallistui peliin.
- Paitsion jälkeinen pelinjatkaminen tapahtuu siitä paikasta, jossa paitsiopelaaja oli, kun kanssapelaaja pelasi pallon, ei siitä, mistä pallo pelattiin.
- Paitsio on puhtaasti asemarikkomus – korttia ei anneta. Vain epäsuora vapaapotku tuomitaan.
- Jos paitsioasemassa oleva pelaaja häiritsee vastustajaa (esimerkiksi estää maalivahdin näkökentän), maali hylätään riippumatta siitä, kuka sen teki.
- Paitsioasema yksin ei ole rikkomus – jos pelaajaa vastaan tehdään kielletty peli ennen kuin hänestä tulee aktiivinen, kielletty peli rangaistaan tavalliseen tapaan.
- Jos puolustavalla joukkueella on jo pallo, hyötyä sovelletaan – peliä ei tarvitse pysäyttää. Paitsiolippu lasketaan alas.
- Missä tahansa maalia edeltävässä pelinrakentelussa havaittu paitsio johtaa maalin hylkäämiseen, ja peli jatkuu epäsuoralla vapaapotkulla puolustavalle joukkueelle.
- Kimmoke ei ole ”tarkoituksellista pelaamista”. Paitsioasemassa oleva hyökkääjä, joka pelaa kimmonneen pallon, on edelleen paitsiossa.
- VAR voi tarkastella peliä taaksepäin hyökkäysvaiheen alkuun asti, jos paitsio johti maaliin – vaikka peli olisi jatkunut jonkin aikaa.
- Kaudesta 2025–26 alkaen IFAB tarkensi: maalivahdin heitoissa paitsio arvioidaan VIIMEISEN kosketuspisteen mukaan (eli kun pallo irtoaa kädestä) – selkeämmän ja johdonmukaisemman vertailukohdan vuoksi.

## Testi 6: Paitsiosäännön historia

- Vuoden 1863 FA:n säännöt kohtelivat jalkapalloa kuin rugbya – mikä tahansa eteenpäin pelattu syöttö potkaisijan edellä olevalle pelaajalle oli paitsio. Tämä esti käytännössä kaiken eteensyötön.
- Paitsiosäännön virstanpylväät ovat: ei sääntöä (1863), 3 vastustajaa (1866), 2 vastustajaa (1925) ja automaattinen seuranta (2022).
- Sääntö, joka vaatii vain 2 vastustajaa (3:n sijaan) hyökkääjän ja päätyrajan väliin, otettiin käyttöön vuonna 1925.
- IFAB selkeytti ”aktiivisen paitsion” tulkintoja vuonna 2005 keskittyen peliin osallistumiseen (häirintä, hyödyn saaminen) eikä pelkkään asemaan.
- Paitsion tulkintaa tarkennettiin vaihe vaiheelta: aktiivinen paitsio (2005), kehon asemaa koskevat kriteerit (2019), tarkoituksellinen pelaaminen vastaan kimmoke (2023) ja maalivahdin heitot (2025–26).
- Kaudelle 2025–26 IFAB lisäsi, että maalivahdin heitoissa paitsio arvioidaan VIIMEISEN kosketuspisteen mukaan johdonmukaisuuden vuoksi.
- Englannin kaudella 1925–26 maaleja ottelua kohti tehtiin noin 2,6:n sijaan yli 3,6 – lähes kaksinkertainen määrä, mikä kertoo, kuinka rajoittava vanha paitsiosääntö oli ollut.
- FA otti kolmen vastustajan säännön käyttöön vuonna 1866. FIFAa ja UEFAa ei ollut vielä olemassa – ne ovat myöhemmin perustettuja hallintoelimiä.
- Puoliautomaattinen paitsioteknologia debytoi Qatarin MM-kisoissa 2022 ja tuotti pikselintarkat paitsiolinjat.
- ”Päivänvalosääntö”, joka vaati näkyvää tilaa hyökkääjän ja puolustajan välille, korvattiin käytännössä, kun IFAB selkeytti nykyisessä ohjeistuksessa, että samalla tasolla oleminen = paitsion ulkopuolella.

## Testi 7: Poikkeukset ja rajatapaukset

- Kentän ulkopuolella oleva pelaaja katsotaan paitsion kannalta olevan maaliviivalla, joten hänkin voi olla paitsiossa.
- Erotuomari lasketaan osaksi kenttää – kimmoke hänestä ei nollaa tai kumoa alkuperäisestä syötöstä johtuvaa paitsioasemaa.
- IFAB vahvistaa, että puolustajan tahallinen käsivirhe lasketaan tarkoitukselliseksi pelaamiseksi ja nollaa paitsioketjun.
- Pelkkä kimmoke (ei tarkoituksellista pelaamista hallinnan kanssa) ei nollaa paitsiota. Paitsioasemassa oleva hyökkääjä saa edelleen rangaistuksen.
- Torjunta (tarkoituksellinen tai muu) ei nollaa paitsiota – torjunnasta tullut kimmoke on edelleen alkuperäisen paitsion alainen.
- Maalivahdin ohi mutta alimman kenttäpuolustajan kanssa samalla tasolla = samalla tasolla toiseksi alimman vastustajan kanssa kokonaisuutena = paitsion ulkopuolella.
- Kimmoke maalikehikosta ei ole puolustajan tarkoituksellista pelaamista, joten paitsioasemassa oleva hyökkääjä, joka hyötyy siitä, on edelleen paitsiossa.
- Se, kumoaako ojentautuvan puolustajan kosketus paitsion, riippuu täysin siitä, oliko hänellä aito hallinta – pelkkä kimmoke ei nollaa sitä.
- Torjunta, jonka jälkeen pallo osuu paitsioasemassa olevaan pelaajaan, täyttää ”hyödyn saamisen” kriteerit – paitsio tuomitaan.
- Pelaaja, joka pelaa pallon itse, ei voi olla ”paitsiossa” omasta syötöstään – paitsio arvioidaan siitä hetkestä, kun kanssapelaaja pelaa pallon, ja hyökkääjä on vastaanottaja.

## Testi 8: Vertailuja

- Rugbyn paitsio edellyttää olemista pallonkuljettajan tai viimeisen joukkuetoverin takana. Jalkapallossa eteensyötöt ovat sallittuja, kunhan vastaanottajat ovat paitsion ulkopuolella (samalla tasolla toiseksi alimman vastustajan kanssa).
- Jääkiekko: kiekon on edettävä hyökkääjien edellä hyökkäysalueelle (sinisen viivan yli). Jalkapallo: arvioidaan syöttöhetkellä suhteessa toiseksi alimpaan vastustajaan.
- Maahockey poisti paitsion vuonna 1996 (FIH:n sääntömuutos). Jalkapallo säilyttää paitsion – vaikka jotkin harrastetason muunnelmat lieventävät sitä.
- Toisin kuin muissa tilanteissa, joissa käytetään ensimmäistä kosketuspistettä, maalivahdin heitossa käytetään viimeistä kosketuspistettä – eli hetkeä, jolloin pallo irtoaa kädestä.
- Hallinta ja aika pelata palloa nollaa paitsion (tarkoituksellinen pelaaminen); pelkkä kimmoke ilman hallintaa ei nollaa.
- Molemmat ovat tapoja ”tulla aktiiviseksi paitsiossa” – mutta ne ovat eri luokkia. Häirintä liittyy vastustajaan; hyödyn saaminen liittyy kimmokkeisiin maalikehikosta, vastustajasta tai torjunnasta.
- Vuoden 1925 muutosta pidetään laajasti jalkapallon historian vaikuttavimpana yksittäisenä sääntömuutoksena maalinteon kannalta.
- Paitsiota sovelletaan vapaapotkuihin, mutta kulmapotkussa se on yksi kolmesta pelinjatkamistavasta (rajaheiton ja maalipotkun ohella), joihin paitsiota ei sovelleta.
- Sekä sääntö 11 (paitsio) että sääntö 12 (käsivirhe) käyttävät samaa rajaa: kainalon alareunaa. Tämän rajan yläpuolella olevat kehon osat eivät lasketa kummassakaan.
- Jalkapallon sääntö 11 vapauttaa nimenomaisesti rajaheitot. Futsalissa käytetään rajapotkuja (ei heittoja); niitä kohdellaan samoin pelinjatkamistavan vapautuksina.

## Testi 9: Minitilanteita

- Hyökkääjä, joka on toiseksi alimman puolustajan edellä pallon pelaamishetkellä ja tekee sitten maalin, on paitsiossa ja maali hylätään.
- Samalla tasolla toiseksi alimman vastustajan kanssa oleminen on paitsion ulkopuolella. Maali hyväksytään.
- Kimmoke maalikehikosta on hyödyn saamista. Maali hylätään; epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle.
- Asema arvioidaan VAIN sillä hetkellä, kun pallo pelataan. Aiemmilla asemilla ei ole merkitystä.
- Huonosti osunut puhdistus on silti tarkoituksellista pelaamista, jos puolustajalla oli aito hallinta pallosta – se nollaa hyökkääjän paitsioaseman.
- Kulmapotkuun ei sovelleta paitsiosääntöä. Hyökkääjä saa seistä missä tahansa ja pelata palloa suoraan.
- Maalivahdin näkökentän estäminen on vastustajan häiritsemistä, vaikka kosketusta ei olisi. Maali hylätään.
- Omalla kenttäpuoliskollaan olevat pelaajat eivät ole paitsiossa riippumatta vastustajien sijainnista.
- Paitsioasemassa oleminen ei ole rikkomus – vain peliin osallistuminen on. Jos paitsioasemassa ollut pelaaja ei häirinnyt peliä eikä pelannut palloa, kanssapelaajan tekemä maali hyväksytään.
- Sääntöjen 2025–26 mukaan ratkaisevaa on hyökkääjän sijainti hetkellä, jolloin maalivahti vapautti heiton, riippumatta siitä, missä hän on pallon saapuessa.

## Testi 10: Sekakertaus

- Paitsio EI ole pelkkä sijainti – pelaajan on tultava ”aktiiviseksi” pelaamalla palloa, häiritsemällä peliä tai hyötymällä asemastaan.
- Paitsiosta seuraa epäsuora vapaapotku puolustavalle joukkueelle, ja se potkaistaan paikasta, jossa paitsioasemassa ollut pelaaja oli palloa pelattaessa.
- Kolme pelinjatkamistapaa, joihin paitsiota ei sovelleta, ovat rajaheitto, maalipotku ja kulmapotku.
- Vuonna 1925 IFAB vähensi vaadittujen vastustajien määrän kolmesta kahteen – sääntö on ollut voimassa siitä lähtien.
- Asema ratkaistaan hetkellä, jolloin kanssapelaaja pelaa palloa – ei myöhemmin.
- Toiseksi alimman vastustajan kanssa tasalla oleva pelaaja ei ole paitsiossa. Tasatilanne puoltaa hyökkääjää.
- Paitsiossa merkitystä on vain niillä vartalonosilla, joilla pallon saa laillisesti pelata – kainalon alareunan yläpuolella olevat käsivarren osat jätetään huomiotta.
- Paitsion voi tuomita vain, jos pelaaja on pelikentän vastustajan puoliskolla.
- Tarkoituksellinen torjunta EI ole tarkoituksellista pelaamista – paitsio koskee edelleen pelaajaa, joka pelaa torjunnasta kimmonneen pallon.
- Puoliautomaattista paitsioteknologiaa (pelaajia seuraavilla kameroilla) käytettiin ensimmäisen kerran Qatarin MM-kisoissa 2022.

Lähteet: 

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral