# Maalirajateknologia · Jalkapallo, Taso 3: Esikeskitaso

Jalkapallo · Taso 3: Esikeskitaso · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/football/level-3/goal-line-technology/)

Maalirajateknologia: 100 faktaa, 10 testiä.

Maalirajateknologia (GLT): kameraperusteinen tai magneettikenttään perustuva järjestelmä, joka ratkaisee, ylittikö pallo päätyrajan kokonaan. IFABin hyväksyntä (2012), Hawk-Eye ja GoalControl, signaali erotuomarin kelloon 1 sekunnin sisällä, vähintään 7 kameraa maalia kohti. Kuuluisat virheet ennen GLT:tä (Lampard 2010, Hurst 1966). Premier League 2013–14, debyytti MM-kisoissa 2014.

## Testi 1: Määritelmät

- GLT tulee sanoista Goal-Line Technology eli maalirajateknologia: hyväksytty kamera- tai magneettikenttäpohjainen järjestelmä, jonka ainoa tehtävä on kertoa, onko koko pallo ylittänyt päätyrajan.
- GLT vastaa yhteen kyllä/ei-kysymykseen: onko koko pallo ylittänyt päätyrajan maalitolppien välissä ja ylärimän alla?
- Hawk-Eye, brittiläinen järjestelmä, suuntaa seitsemän nopeaa kameraa kuhunkin maaliin ja laskee pallon keskipisteen kolmiulotteisesti kolmioimalla. Palloon ei tule sirua eikä anturia.
- GoalControl on saksalainen yritys Wurselenista. Sen GoalControl-4D-järjestelmä oli FIFA:n valinta vuoden 2013 Confederations Cupiin ja vuoden 2014 MM-kisoihin.
- Merkki on tarkoituksella yksinkertainen ja vain erotuomariston tiedossa: kello värähtää ja näyttää sanan GOAL, ja erotuomari toimii sen mukaan.
- Hurstin laukaus osui ylärimän alapintaan ja pomppasi alas päätyrajalle tai sen lähelle. Maali hyväksyttiin, mutta ihmissilmä ei pystynyt ratkaisemaan asiaa – juuri sellainen tilanne, jota varten GLT myöhemmin rakennettiin.
- Lampardin laukaus putosi metrin päätyrajan taakse ja pomppasi ulos. Kumpikaan, ei erotuomari eikä avustava erotuomari, nähnyt sitä, Englannilta evättiin tasoitusmaali, ja FIFA:n vastustus maalirajateknologiaa kohtaan romahti kahdessa vuodessa.
- GoalRef ja Cairos asettavat passiivisen sirun pallon sisään ja kutovat ohuita keloja maalikehikon ympärille. Kun siru kulkee magneettikentän läpi, muutos havaitaan. Se vaatii erikoispallon, minkä vuoksi kamerajärjestelmistä tuli vakiintunut ratkaisu.
- GLT tarkkailee päätyrajaa jatkuvasti ja antaa signaalin itse sekunnin sisällä; VAR on käynnistettävä, ja se kattaa neljä ratkaisuluokkaa.
- Sääntö 10 vaatii, että koko pallon on ylitettävä päätyraja sen koko leveydeltä. Jos pallosta ylhäältä katsoen ulottuu pieninkin siivu yhä rajan päälle, kyseessä ei ole maali – ja GLT pysyy hiljaa.

## Testi 2: Luvut ja standardit

- Lampardin tapaus (2010) loi paineen, IFAB hyväksyi GLT:n heinäkuussa 2012, se debytoi samana joulukuussa seurajoukkueiden MM-kisoissa, ja Premier League asensi sen kaudeksi 2013–14.
- FIFA:n laatustandardi, joka on kirjattu IFAB:n hyväksyntään, sallii pallon sijainnille enintään 3 cm:n virheen. Se on murto-osa pallon omasta halkaisijasta, joten aitoa ”rajalla”-tilannetta ei voi lukea väärin.
- Säännöt vaativat vahvistuksen yhden sekunnin kuluessa, jolloin erotuomari voi hyväksyä maalin reaaliajassa pysäyttämättä peliä videotarkastelun vuoksi.
- Seitsemän nopeaa kameraa maalia kohti, asennettuina kattoon ja kamerasillalle. Päällekkäisyys on tarkoituksellista: jos pelaajat peittävät osan näkymistä, loput pystyvät silti paikantamaan pallon kolmessa ulottuvuudessa.
- Neljätoista: seitsemän maalia kohti, kaksi maalia. GoalControl käytti vuoden 2014 MM-kisoissa samaa rakennetta, seitsemän kameraa maalia kohti, kuin Hawk-Eye.
- Kamerajärjestelmät seuraavat aivan tavallista ottelupalloa – se on niiden tärkein käytännön etu. Vain magneettikenttäjärjestelmät, kuten GoalRef, tarvitsevat erikoispallon, jonka sisällä on siru.
- Premier League asensi Hawk-Eyen kaikille 20 stadionille kaudeksi 2013–14, ensimmäisellä kaudella IFAB:n hyväksynnän jälkeen, ja oli ensimmäinen Euroopan ylimmän sarjatason liiga, joka niin teki.
- Bundesliga-seurat äänestivät GLT:n käyttöön kaudeksi 2015–16 ja asensivat Hawk-Eyen – kaksi kautta Premier Leaguea jäljessä, sen jälkeen kun aiempi äänestys oli hylännyt sen kustannussyistä.
- Viivojen leveys saa olla enintään 12 cm (5 tuumaa), ja pallon on ylitettävä viivan koko leveys.
- Kaksi: GoalControl-4D Brasiliassa 2014, sitten Hawk-Eye Venäjällä 2018 ja Qatarissa 2022. Molemmat ovat kamerajärjestelmiä, joissa on seitsemän kameraa maalia kohti.

## Testi 3: Menettely ja rooli

- GLT on apuväline, ei tuomari: kello antaa tosiasian, ja erotuomari soveltaa sääntöä ja hyväksyy maalin itse.
- Säännöt määräävät, että ilmoitus saa mennä vain erotuomaristolle heidän kellojensa kautta. Television ja jättiruudun grafiikka tuotetaan erikseen, ratkaisun jälkeen.
- GLT ei koskaan odota pyyntöä. Se tarkkailee maalin edustaa jatkuvasti ja antaa signaalin heti, kun koko pallo on yli. Se on sen koko suunnitteluero VAR:iin.
- Jalkapallossa ei ole haastejärjestelmää. GLT:n lukemaa pidetään tosiasiana; kapteeni voi kysyä siitä erotuomarilta, mutta jatkuva protestointi ansaitsee yksinkertaisesti varoituksen protestoinnista.
- Maalirajateknologia auttaa ratkaisussa, joka kuuluu erotuomaristolle, joten sen vikaantuminen poistaa avun, ei ratkaisua: avustava erotuomari arvioi päätyrajan kuten ennen järjestelmän olemassaoloa.
- IFAB hyväksyy järjestelmän periaatteessa, mutta jokainen yksittäinen asennus on testattava ja lisensoitava stadionilla FIFA Quality Programmen mukaisesti, ennen kuin sitä saa käyttää ottelussa.
- Sääntö 5 asettaa ottelua edeltävän testin erotuomarin vastuulle; epäonnistunut testi tarkoittaa, että ottelu pelataan ilman GLT:tä ja järjestäjälle kerrotaan siitä jälkeenpäin.
- AAR:t ovat ihmisen vastaus samaan ongelmaan: ylimääräinen erotuomari kunkin maalin vieressä arvioimassa päätyrajaa silmämääräisesti. UEFA käytti heitä Champions Leaguessa ja Europa Leaguessa, ennen kuin teknologia otti vallan.
- Yhden sekunnin signaali on olemassa, jotta erotuomari voi toimia heti, ennen kuin peli etenee pidemmälle. Odottaminen jättäisi maalin hyväksymättä pelin jatkuessa.
- Avustava erotuomari tarkkailee yhä rajaa ja antaa yhä merkin; GLT on toinen, tarkempi lähde samalle tosiasialle, ja jos GLT pettää, avustava erotuomari on varavaihtoehto.

## Testi 4: Mitä GLT havaitsee

- GLT raportoi yhden fyysisen tosiasian eikä mitään muuta: pallo oli kokonaan yli. Se, lasketaanko ylitys maaliksi, on erillinen oikeudellinen kysymys erotuomaristolle ja VAR:ille.
- Maalin kolme geometrista ehtoa – koko pallo yli, tolppien välissä, ylärimän alla – ovat täsmälleen sitä, mitä GLT mittaa. Hyökkäyksen aikana tehdyt rikkomukset eivät kuulu sille lainkaan.
- Jokainen kamera on suunnattu maalin edustalle. Sivurajat ovat 100 metrin päässä tuosta näkökentästä ja pysyvät avustavan erotuomarin vastuulla.
- Maali syntyy sillä hetkellä, kun koko pallo on rajan yli; se, mitä pallolle tapahtuu sen jälkeen, ei muuta mitään, ja GLT tallentaa tuon hetken.
- ”Kokonaan yli” tarkoittaa kokonaan; pallo, joka on 90 % yli, ei ole maali, ja järjestelmä valvoo tätä rajaa 3 cm:n tarkkuudella.
- GLT seuraa palloa, ei koskaan pelaajia. Maalivahdin etäisyyden noudattamatta jättämisen rangaistuspotkussa arvioi avustava erotuomari ja sitä käyttävissä kilpailuissa VAR.
- Maalia ei voi tehdä suoraan rajaheitosta. GLT rekisteröi silti pallon ylityksen, koska se on kaikki, mitä se voi tehdä – mutta erotuomari soveltaa sääntöä ja määrää maalipotkun.
- Järjestelmä ei tiedä, ohjasiko pallon yli hyökkääjä, puolustaja vai erotuomarin sääri. Maalin tekijän määrittäminen on täysin ihmisten asia.
- Järjestelmä mallintaa maalin kolmiulotteisena kehikkona. Pallo, joka lentää ylärimän yli tai tolpan ohi, ei ole tullut kehikkoon, joten signaalia ei lähetetä.
- GLT oli oikeassa siinä, että pallo ylitti rajan; VAR on oikeassa siinä, että ylitys oli laiton, joten hyökkäyksen rakennusvaiheen paitsio mitätöi maalin.

## Testi 5: Seuraukset ja lopputulokset

- 3 cm:n järjestelmän koko pointti on, että se päihittää paljaan silmän 30 metrin päästä. Erotuomari hyväksyy lukeman ja antaa maalin; sen kumoamiseen mielipiteellä ei ole mitään mekanismia.
- Nopeus tekee GLT:stä katsojalle näkymättömän. Koska vastaus tulee sekunnin sisällä, ei ole taukoa, ei kokoontumista eikä näyttötarkistusta – peli vain jatkuu oikealla tuloksella.
- GLT on valinnainen ja stadionkohtainen. Suurin osa maailman otteluista pelataan yhä ilman sitä, ja erotuomari ja avustava erotuomari arvioivat rajaa täsmälleen kuten aina ennenkin.
- GLT:n käytöstä päättää kilpailu, ei joukkueet eikä päivän erotuomaristo. Kun lisensoitu järjestelmä on asennettu, se on käytössä koko ottelun ajan.
- Varmistus on syy siihen, että kameroita on seitsemän eikä kaksi. Maalin edustan sekamelskassa useita näkymiä voi mennä menetyksiin, ja jäljelle jääneet kolmioivat pallon silti toleranssin sisälle.
- GLT vikaantuu äänettömästi, ei koskaan arvaten; jos se ei näe palloa, se ei lähetä mitään ja erotuomari turvautuu jälleen omiin silmiinsä ja erotuomaristoon.
- Vuoden 2012 jälkeen GLT:llä varustetussa ottelussa ei ole ollut Hurstin tai Lampardin vastinetta. Se yksi virhetyyppi, josta kiisteltiin vuosikymmeniä, on yksinkertaisesti poissa.
- GLT ei välitä siitä, kuka pallon sinne vei tai miten: koko pallo päätyrajan yli, tolppien välissä, ylärimän alla on maali, tässä kirjattuna omaksi maaliksi.
- Kello on vain vastaanotin, ja koko erotuomaristolla on sellainen, joten järjestelmä toimii edelleen, vaikka erotuomarin oma kello sammuisi.
- Ylitys oli todellinen; maali ei ole. Maalin tekeminen kädellä tai käsivarrella, tahallisesti tai ei, mitätöi maalin, eikä GLT:llä ole siitä mielipidettä.

## Testi 6: Historia

- Lampardin hylätty tasoitusmaali Bloemfonteinissa näytettiin uusintana ympäri maailmaa minuuttien kuluessa. FIFA, joka oli vuosia vastustanut teknologiaa, avasi kysymyksen uudelleen, ja IFAB hyväksyi GLT:n kaksi vuotta myöhemmin.
- Englanti–Länsi-Saksa Wembleyllä, jatko-ottelu. Hurstin laukaus tuli alas ylärimän alapinnasta, ja maali hyväksyttiin sen jälkeen, kun erotuomari oli neuvotellut avustavan erotuomarinsa kanssa – pelin historian eniten kiistelty maali.
- Vuoden 1966 maali hyväksyttiin avustavan erotuomarin sanan perusteella; Oxfordissa vuonna 1996 tehty rekonstruktio päätteli myöhemmin, että pallo ei ylittänyt rajaa kokonaan.
- GLT debytoi vuoden 2012 seurajoukkueiden MM-kisoissa, GoalControl-4D palveli vuoden 2014 MM-kisoissa, Premier League oli jo asentanut Hawk-Eyen kaudeksi 2013–14, ja Hawk-Eyestä tuli sen jälkeen oletusvalinta kaikkialla maailmassa.
- GoalControl-4D, jonka FIFA valitsi Confederations Cupin kokeilun jälkeen. Se vahvisti Ranskan maalin Hondurasia vastaan Porto Alegressa – ensimmäinen teknologian avulla hyväksytty maali MM-kisoissa.
- Englanti meni ensimmäisenä, kaudeksi 2013–14. Bundesliga seurasi kaudella 2015–16, Serie A kaudella 2015–16 ja La Liga selvästi myöhemmin – kustannukset, ei epäily tarkkuudesta, olivat tavallinen syy odottamiseen.
- Hawk-Eye, brittiläinen yritys, joka tunnetaan jo tenniksestä ja kriketistä, voitti Premier Leaguen sopimuksen ja asensi kamerat kaikille 20 stadionille kaudeksi 2013–14.
- Pedro Mendes ampui keskirajalta Old Traffordilla; Carroll haparoi pallon metrin oman päätyrajansa taakse ja kauhaisi sen ulos. Maalia ei annettu, ja videopätkästä tuli vakioesimerkki GLT:n puolesta esitetyissä perusteluissa.
- UEFA tuki ihmisvaihtoehtoa: ylimääräinen erotuomari kunkin maalin vieressä arvioimassa päätyrajaa silmämääräisesti, ennen kuin teknologia otti vallan.
- GoalControl sai vuoden 2014 MM-kisat, mutta Hawk-Eye otti liigat ja sitten turnaukset ja toimitti GLT:n vuosien 2018 ja 2022 MM-kisoihin. Se on nykyään oletustoimittaja kaikkialla maailmassa.

## Testi 7: Poikkeukset ja rajatapaukset

- GLT on stadionin ominaisuus, ei kilpailuun ilmoittautumisen. Kaksiosaisen otteluparin toinen ottelu voidaan pelata sen kanssa ja toinen ilman, ja se hyväksytään.
- Järjestelmä ilmoittaa vain, kun se pystyy toteamaan, että koko pallo ylitti rajan; jos liian suuri osa sen näkymästä on peitossa, se pysyy hiljaa arvaamisen sijaan.
- Sääntö 5 edellyttää ottelua edeltävää testiä; jos se epäonnistuu, GLT:tä ei saa käyttää, ottelu pelataan tavallisena otteluna ja järjestäjälle kerrotaan siitä jälkeenpäin.
- Maali syntyi sillä hetkellä, kun koko pallo ylitti rajan. Kaikki, mitä pallolle tapahtuu maalin sisällä, on merkityksetöntä, ja GLT on jo antanut signaalinsa.
- Maalivahdin kehon sijainnilla ei ole tähän mitään merkitystä: sääntö koskee koko palloa, ja osittainen ylitys ei ole maali.
- Pallo oli poissa pelistä, ennen kuin se ylitti rajan, joten maalia ei voinut syntyä. GLT rekisteröi silti ylityksen, mikä on hyvä muistutus siitä, että kello raportoi fysiikkaa, ei sääntöjä.
- GLT:n hiljaisuus ei todista, ettei maalia tullut, kun järjestelmä ei nähnyt palloa. Erotuomari turvautuu erotuomaristoon täsmälleen kuten ottelussa, jossa ei ole teknologiaa.
- Maalin voi tehdä suoraan maalipotkusta, mutta vain vastustajia vastaan. GLT vahvistaa ylityksen; sääntö sallii maalin.
- Puoliaika päättyy, kun erotuomari viheltää, ei silloin, kun kello ylittää lisäaikaminuutit. Jos pallo on kokonaan yli ennen sitä vihellystä, maali lasketaan.
- Lisensoitu asennus testataan ennen ottelua, ja sen lukemaa pidetään tosiasiana. Yleisön tai seuran protesteilla ei ole sääntöjen mukaan mitään asemaa.

## Testi 8: Vertailuja

- GLT: ei käynnistystä, yksi kaksiarvoinen tulos, yksi sekunti. VAR: käynnistetään, neljä ratkaisuluokkaa, tarkistus ja mahdollisesti videotarkastelu.
- AAR ja GLT vastaavat samaan kysymykseen. Ero on siinä, että tolpan vieressä seisova ihminen arvioi yhä, kun taas kamerat tuottavat mittauksen 3 cm:n tarkkuudella.
- Molemmat ovat kamerajärjestelmiä, molemmat käyttävät seitsemää kameraa maalia kohti, ja molempien on täytettävä sama 3 cm:n ja yhden sekunnin standardi. Valinta niiden välillä on kaupallinen, ei tekninen.
- Molemmat lähettävät signaalin samaan kelloon samalla standardilla. GoalRef ja Cairos tarvitsevat sirullisen pallon ja kelat maalin ympärille; Hawk-Eye ja GoalControl lukevat tavallista palloa kameroilla – minkä vuoksi ne voittivat.
- DRS on haastejärjestelmä: pelaajat käyttävät tarkasteluja. Jalkapallo valitsi maalirajalle päinvastaisen ajattelutavan – teknologia toimii itsestään, eikä kukaan pääse käyttämään mitään.
- Yksi kapea erotuomarin virheiden luokka on käytännössä suunniteltu pois lajista. Se on pienempi väite kuin VAR esittää, ja siksi GLT on kiistaton, kun taas VAR ei ole.
- GLT on ranteen värähdys ja sana GOAL – keskustelua ei tarvita. VAR on ääni korvakuulokkeessa ja, videotarkastelun yhteydessä, matka monitorille.
- SAOT tekee paitsiolinjalle sen, minkä GLT tekee päätyrajalle: se muuttaa sijaintiin perustuvan harkinnan mittaukseksi. Ero on siinä, että SAOT raportoi VAR:ille, kun taas GLT menee suoraan erotuomarin ranteeseen.
- Kolme senttimetriä, halkaisijaltaan 22 cm:n palloon verrattuna; takatolpalla pomppivaa palloa arvioiva ihminen on pielessä paljon enemmän kuin se.
- GLT hyväksyttiin vuonna 2012 ja otettiin käyttöön kyseisestä joulukuusta alkaen; VAR:ia vain kokeiltiin vuodesta 2016 ja se kirjattiin sääntöihin vuonna 2018.

## Testi 9: Minitilanteita

- GLT raportoi ylityksen oikein, mutta erotuomari ei kuulu peliin, joten säännön 9 mukaan peli jatkuu erotuomaripallolla maalin sijaan.
- Toimivan järjestelmän hiljaisuus on vastaus: pallo ei ollut kokonaan yli. Tarkasteltavaa ei ole, eikä ole syytä pysäyttää peliä.
- Pallo ylitti rajan, joten GLT oli oikeassa; maali oli laiton, joten se ei jää voimaan, ja pelinjatkamistapa on suora vapaapotku kielletyn pelin vuoksi.
- Järjestelmä näki pallon eikä antanut signaalia, joten pallo ei ollut kokonaan yli. Peli jatkuu; erotuomarin jatkuva ympäröiminen voidaan tietysti käsitellä myöhemmin.
- Ottelu palaa ennen vuotta 2012 vallinneeseen tuomarointiin. Jo hyväksytyt maalit pysyvät voimassa, ja erotuomari raportoi vikaantumisesta kilpailulle jälkeenpäin.
- Juuri tätä tilannetta varten GLT on olemassa. Maali syntyi sillä hetkellä, kun pallo oli kokonaan yli; maalivahdin toipuminen on teatteria.
- Koko pallon on ylitettävä koko viiva, joten pääosin yli oleva pallo ei ole maali; maalin estänyt tahallinen käsivirhe tuo rangaistuspotkun ja punaisen kortin.
- Lukema ei ole neuvoteltavissa, ja protestointi sanoin tai elein on varoituksen ansaitseva rikkomus. Kellon kanssa riitely on jalkapallon nopein keltainen kortti.
- Maalin voi tehdä suoraan kulmapotkusta vastustajia vastaan. GLT vahvistaa, että pallo oli kokonaan yli; mikään säännössä ei estä maalia.
- Siellä, missä teknologiaa ei ole, maalin vieressä oleva ylimääräinen erotuomari on täsmälleen se todiste, joka erotuomarilla on. AAR kuuluu erotuomaristoon, ja erotuomari toimii hänen signaalinsa mukaan.

## Testi 10: Sekakertaus

- GLT muuttaa sitä, miten tosiasia todetaan, ei sitä, mitä sääntö sanoo. Maali on edelleen koko pallo rajan yli; vain harkinnan tarkkuus laskee.
- Standardi on vahvistus yhden sekunnin kuluessa; 0,8 sekuntia on sen sisällä, niin nopeasti, että erotuomari pysäyttää pelin ennen kuin peli on ehtinyt edetä.
- Seitsemän kameraa maalia kohti, suunnattuina maalin edustalle. Järjestelmä on suunnitellusti sokea muulle pelikentälle – sivuraja on yhä ihmisen ratkaisu.
- Vain geometrinen. GLT olisi mitannut pompun rimasta sekunnissa ja ratkaissut viidenkymmenen vuoden kiistan – mutta sillä ei olisi ollut mitään sanottavaa mistään muusta hyökkäyksessä.
- Ylitys on mitattu ja lopullinen. Hyökkäyksen laillisuus ei ole – paitsio, käsivirhe tai kielletty peli ennen laukausta on ainoa reitti, jota pitkin maali voi vielä kaatua.
- GoalRef on magneettikenttäjärjestelmä: siru pallossa, kelat maalin ympärillä. Kamerajärjestelmät lukevat tavallista ottelupalloa, mikä on suuri osa syytä siihen, miksi ne voittivat.
- Liiga ei voi käyttää teknologiaa, jota säännöt eivät salli; IFAB avasi oven heinäkuussa 2012, ja Premier League seurasi seuraavalla kaudella.
- GLT tiedottaa erotuomarille; se ei sido häntä, kun se on hiljaa siksi, ettei se nähnyt. Sääntö 5 jättää ratkaisun erotuomarille, ja maalin, josta hän on varma, voi hyväksyä.
- Koon 5 pallo on halkaisijaltaan noin 22 cm, joten 3 cm:n toleranssi on noin seitsemäsosa siitä.
- Se on geometrinen ongelma, jota kukaan ihminen ei ole oikeassa asemassa ratkaisemaan: nopeasti liikkuva pallo, 20 tai 30 metrin päässä olevalla rajalla, usein kehojen peittämänä. Sitä, ja vain sitä, varten GLT rakennettiin.

Lähteet: 

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral