# Kauden rakentaminen · Futsal, Taso 8: Asiantuntija

Futsal · Taso 8: Asiantuntija · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/futsal/level-8/building-a-season/)

Kauden rakentaminen: 100 faktaa, 10 testiä.

Tällä alatasolla opitaan kilpailullisen futsalkauden rakenne käsikirjan luvun 16 mukaan, kalenteriin ja rakenteeseen rajattuna ilman fyysistä kuormitusta. Neljä vaihetta: valmistava kausi, kilpailukausi ja kaksi siirtymäkautta. Valmistava kausi on kuuden viikon mittainen ja jakautuu kolmeen jaksoon: perusjakso kestää kaksi viikkoa, ja siinä on kymmenen–kaksitoista pitkää harjoitusta eikä otteluita, erityisjakso kestää kaksi viikkoa, ja siinä on vähemmän harjoituksia, neljä–kuusi ottelua ja nouseva intensiteetti, ja kilpailuun valmistava jakso kestää kaksi viikkoa, ja siinä harjoitusten määrä laskee ja intensiteetti nousee huippuunsa. Kilpailukausi: huippusuorituskyvyn saavuttaminen ja sen ylläpitäminen, korkean intensiteetin viikkojen vuorottelu keskitason viikkojen kanssa palautumista varten sekä toinen kilpailukausi, joka toistaa ensimmäisen ja korjaa samalla heikkoudet ja vahvistaa vahvuuksia. Siirtymäkaudet: suorituskyvyn annetaan laskea, jotta pelaajat palautuvat ruumiillisesti ja henkisesti, ohjelma on kevyt eikä täyttä lepoa, ja pitkä tauko hoidetaan kymmenen–kaksitoista vapaapäivän jälkeen paluulla erityisjaksoon. Lisäksi harjoitusviikko: se rakennetaan seuraavan ottelun, viimeisimmän ottelun, kauden etenemisen, väsymyksen ja loppuunpalamisen sekä harjoitusmäärän ympärille, ja viimeisimmän ottelun opit toimivat siltana seuraavaan; testit 6–10 lisäävät kuormituksen ja palautumisen, ottelua seuraavan päivän, kaksi ottelua viikossa, vammojen ehkäisyn perusteet sekä kevennyksen ison ottelun alla.

## Testi 1: Kauden rakenne

- Käsikirjan kausimalli rakentuu valmistavasta jaksosta, kilpailujaksoista ja kahdesta siirtymäjaksosta, jotka se tiivistää neljäksi päävaiheeksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan seuraava malli koskee kansallisessa mestaruussarjassa pelaavaa aikuisjoukkuetta. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kauden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kilpailun taso, joka määrää otteluiden ja harjoitusten määrän, sekä muita tekijöitä, kuten pelaajaluokka ja resurssit. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan valmistava jakso kestää kuusi viikkoa ja se voidaan jakaa kolmeen alajaksoon: perus-, erityis- ja kilpailuun valmistava jakso. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja antaa järjestykseksi ensin perus-, sitten erityis- ja sitten kilpailuun valmistavan alajakson, ja jokainen alajakso tuo pelaajat lähemmäs ottelukuntoa. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailujakso on vaihe, jossa pelaajien tulisi saavuttaa optimaalinen suorituskyky ja yrittää säilyttää se mahdollisimman pitkään. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailujaksolla korkean intensiteetin viikot ja keskitason intensiteetin viikot vuorottelevat, jotta palautuminen on mahdollista. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan toinen kilpailujakso toistaa ensimmäisen rakenteen ja lisäksi työstää heikkojen kohtien parantamista ja vahvojen kohtien vahvistamista. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailujakson kesto riippuu kilpailukalenterista. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan kausimalli sijoittaa siirtymäjakson ensimmäisen kilpailujakson jälkeen ja toisen toisen jälkeen, ja kumpikin on vaihe, jossa suorituskyvyn annetaan laskea palautumisen vuoksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)

## Testi 2: Valmistava kausi

- Käsikirjan mukaan perusalajakso kestää kaksi viikkoa, ja siinä on 10–12 harjoitusta, joiden kesto on 80–100 minuuttia, eikä otteluita. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja asettaa jokaisen perusalajakson harjoituksen kestoksi 80–100 minuuttia, joten 45 minuuttia tai kokonainen kaksi tuntia jäävät molemmat tämän vaihteluvälin ulkopuolelle. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja merkitsee perusalajakson määräksi +++ ja intensiteetiksi +, joten kalenteri täynnä matalamman intensiteetin harjoituksia on juuri oikein. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan erityisalajaksolla säilyy 6–8 harjoitusta, siihen lisätään 4–6 ottelua ja intensiteetti kasvaa. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailuun valmistavalla alajaksolla määrä vähenee 4–6 harjoitukseen, joiden kesto on 60–80 minuuttia, kun taas intensiteetti nousee korkeimmilleen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja merkitsee kilpailuun valmistavan alajakson määräksi + ja intensiteetiksi +++, joten kuormitus harvenee mutta jokainen harjoitus muuttuu raskaammaksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja antaa perus- ja erityisalajaksolle 80–100 minuutin harjoitukset ja kilpailuun valmistavalle alajaksolle 60–80 minuutin harjoitukset, joten harjoituksen kesto lyhenee ottelujen lähestyessä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja luettelee perusalajakson psyykkiseksi tavoitteeksi ryhmän luomisen ja yhdistämisen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjassa perusalajakso määritellään 10–12 harjoitukseksi ilman otteluita; ottelut ilmestyvät ensimmäisen kerran erityisalajaksolle. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan intensiteetti nousee erityisalajakson edetessä, eikä pysy tasaisena tai ponnahda huippuun ensimmäisenä päivänä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)

## Testi 3: Perusjaksosta kilpailuun valmistavaan jaksoon

- Käsikirjan mukaan valmistava jakso on keskeinen jakso pelaajien ja koko joukkueen fyysisen kunnon parantamiseksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja nimeää erityisalajakson taktisiksi tavoitteiksi puolustustaktiikan, hyökkäystaktiikan ja erikoistilanteet. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja kuvaa erityisalajakson tekniikkatavoitteen lukuisina, vaihtelevina toistoina, rytmillä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailuhenkeen tulee lähestyä harjoittelun ja otteluiden kautta erityis- ja kilpailuun valmistavilla alajaksoilla. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kilpailuun valmistavan alajakson otteluiden tulee vastata kilpailukalenterin otteluiden tiheyttä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja siirtyy perusalajakson määrästä +++ ja intensiteetistä + kilpailuun valmistavan alajakson määrään + ja intensiteettiin +++, rakentaen fyysisen perustan ennen korkeimman intensiteetin työtä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Perusalajaksolla käsikirja rajaa taktisen työn puolustusasemointiin ja perusjaksoihin; kokonainen erikoistilanteiden pelikirja tai koko kentän kattava vartiointijärjestelmä kuuluu myöhemmäksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja rakentaa intensiteetin valmistavan jakson aikana, perusalajakson intensiteetistä + kilpailuun valmistavan alajakson intensiteettiin +++, joten raskain työ tulee viimeisenä, ei ensimmäisenä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja käyttää perusalajaksolle määrää +++ ja intensiteettiä +, mikä tarkoittaa suurta harjoitusmäärää suhteellisen matalalla intensiteetillä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Kilpailuun valmistavalle alajaksolle siirryttäessä valmentaja vähentää pidettävien harjoitusten määrää; käsikirja ei harvenna otteluita eikä taktista sisältöä. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)

## Testi 4: Kilpailukausi ja siirtymäkaudet

- Käsikirjan mukaan tunteet ja kilpailun paine kasvavat kilpailuvaiheen aikana. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja antaa kilpailujakson fyysiseksi tavoitteeksi tasojen ylläpitämisen, ja tekninen ja taktinen työ tähtää pelin kaikkien puolien parantamiseen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan siirtymäjaksot ovat jaksoja, joiden aikana suorituskyky laskee, mikä antaa pelaajien palautua fyysisesti ja psyykkisesti kilpailun rasituksista. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan siirtymäjakso antaa myös parantaa pitkäaikaisesta vammasta palaavien sekä kauden loppua kohti kuntoaan menettäneiden pelaajien kuntoa. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan koska 2–3 viikon täydellinen lepo voi laskea suorituskykyä merkittävästi, pelaajille tulee laatia ohjelma kunnon ylläpitämiseksi asteittaisella toiminnalla. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan vaihtoehto pitkälle tauolle on kevyt, asteittain etenevä ohjelma, ei viikoittainen kova harjoitus eikä kilpailukuormituksen jatkaminen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan pitkittyneen, yli neljän viikon tauon sattuessa pidetään 10–12 päivän lepo ja jatketaan sitten erityisalajaksolla. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan lyhyiden taukojen sattuessa jatketaan kilpailujaksolla, ja 10–12 päivän palautus varataan yli neljän viikon tauoille. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan 2–3 viikon täydellinen lepo voi laskea suorituskykyä merkittävästi, joten sen sijaan suositellaan kevyttä ylläpito-ohjelmaa. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Ensimmäisen kilpailujakson toistamisen lisäksi käsikirja nimeää toiselle kaksi lisätavoitetta: heikkojen kohtien parantamisen ja vahvojen kohtien vahvistamisen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)

## Testi 5: Harjoitusviikko ja pitkä näkymä

- Käsikirjan kilpailujakson viikko-ohjelman luettelo aloittaa tulevalla ottelulla, juuri pelatulla ottelulla ja siitä, kuinka suuri osa kaudesta on pelattu. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Otteluiden lisäksi käsikirjan luettelo nimeää pelaajien fyysisen kunnon, väsymykseltä ja psyykkiseltä loppuunpalamiselta suojautumisen sekä harjoitusten määrän. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan neuvo on viedä viimeisen ottelun opetukset tulevan viikon työhön siltana seuraavaa kohti. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja luettelee sen, kuinka suuri osa kaudesta on pelattu, viikko-ohjelmaan vaikuttavaksi tekijäksi fyysisen kunnon sekä väsymyksen ja loppuunpalamisen välttämisen tarpeen rinnalla. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kauden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pelaajaluokka, kilpailun taso, pelaajien taso ja motivaatio, infrastruktuuri ja varusteet, käytettävissä oleva valmennusryhmä sekä seuran taloudelliset resurssit. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja liittää jokaisen ottelun sitä ympäröiviin viikkoihin, joten sen käsittely erillisenä tapahtumana, irti ympäröivästä harjoittelusta, ei vastaa tapaa, jolla käsikirja jäsentää kalenterin. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan fyysisen suunnitelman pääpiirteet tulee määrittää tiiviissä yhteistyössä teknisten ja taktisten tavoitteiden kanssa, motivaatiota, eli psyykkistä osa-aluetta, ylläpitäen. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirja luettelee harjoitusten määrän tekijöiden joukkoon, joiden ympärille kilpailujakson viikko-ohjelma on rakennettava. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 16)
- Käsikirjan mukaan kaikilla pelaajilla kaikilla tasoilla on kehittymisen varaa, eikä täydellistä pelaajaa tai valmista tekijää yksinkertaisesti ole olemassa. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 15)
- Käsikirjan mukaan itseohjautuva matka edistää omistajuuden ja vastuun tunnetta, joita se kutsuu futsalpelaajan keskeisiksi ominaisuuksiksi. (Lähde: FIFA Futsal Coaching Manual (2025), luku 15)

## Testi 6: Kuormitus ja palautuminen

- Kuormitus yhdistää työn määrän (aika, harjoitukset) ja sen intensiteetin. Molemmat täytyy suunnitella yhdessä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Harjoittelu aiheuttaa väsymystä; palautuminen on se hetki, jolloin keho korjaa ja kehittyy. Ilman sitä pelaajat väsyvät eivätkä kehity. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kun väsymys ei hellitä ja suorituskyky laskee, kuormitus on todennäköisesti liian suuri pelaajan saamaan palautumiseen nähden. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kuormituksen vuorottelu antaa kehon palautua riittävästi, jotta raskaista päivistä saa hyödyn. Käsikirjan kilpailuviikotkin vuorottelevat korkean ja keskitason intensiteetin välillä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Palautuminen tapahtuu pääosin harjoittelun ulkopuolella: hyvä uni, kunnon ateriat ja riittävä juominen. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kuormitus on yksilöllistä. Vammasta palaava tai kovan ottelun jälkeinen pelaaja kokee saman harjoituksen aivan eri tavalla. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Nopea tarkistus väsymyksestä ja lihaskivusta on yksinkertaista tietoa, jonka avulla valmentaja voi keventää päivän työtä tai pitää sen ennallaan. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Maanantaista keskiviikkoon kaikki päivät ovat raskaita, torstai on hyvin kevyt ja perjantai on taas raskas. Kevyt päivä antaa pelaajien palautua ennen seuraavaa raskasta harjoitusta. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Suunnitelma lähtee kalenterista, sitten kuormituskaavasta, ja hiotaan päivä päivältä pelaajien palautteen avulla. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Palautuminen alkaa loppuverryttelystä ja jatkuu ravinnolla, nesteillä ja unella, jolloin suurin osa korjaustyöstä tapahtuu. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)

## Testi 7: Ottelua seuraava päivä

- Ottelu on viikon kovin ponnistus. Seuraavan päivän työ pidetään kevyenä, jotta keho voi palautua. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kevyt liikunta auttaa kehoa palautumaan nopeammin kuin täydellinen lepo, ja lyhyt katsaus yhdistää ottelun tulevaan viikkoon. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Vähän pelanneet pelaajat tarvitsevat silti kunnollisen treenin. Monet valmentajat antavat heille raskaamman harjoituksen, kun avauskokoonpano palautuu. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Käsikirja neuvoo odottamaan rauhallisempaa hetkeä, jotta katsaus pysyy rehellisenä; monet valmentajat käyttävät seuraavaa päivää. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Ottelun aikana pelaajat eivät välttämättä huomaa iskua. Seuraavana päivänä lihaskipu näyttää, mikä vaatii huomiota. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Raskain työ sijoitetaan sinne, missä pelaajat ovat palautuneet edellisestä ottelusta ja ovat vielä riittävän kaukana seuraavasta. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Viikko huipentuu keskellä ja rauhoittuu ennen ottelua, jotta pelaajat saapuvat levänneinä ja terävinä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Sunnuntain ottelu on raskain kuormitus; maanantai on merkitty ja hyvin kevyt. Kuormitus nousee sitten tiistaina ja keskiviikkona ja rauhoittuu ennen viikonloppua. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Palaudu, rakenna, huipenna, sitten terävöitä: viikko seuraa pelaajien palautumista ja valmistaa heitä seuraavaan otteluun. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Harjoitus auttaa kehoa palautumaan, käyttää ottelua oppimiseen ja pitää rasituksen matalana. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)

## Testi 8: Kaksi ottelua viikossa

- Kahden ottelun viikolla ottelut ovat pääkuormitus. Niiden välinen harjoittelu keskittyy pääasiassa palautumiseen ja valmistautumiseen. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kierto antaa väsyneiden pelaajien palautua muiden pelatessa, jolloin pelaajisto suoriutuu hyvin molemmissa otteluissa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kahden tai kolmen päivän välein pelattavien otteluiden välillä ei ole aikaa rakentaa kuntoa. Palautuminen ja lyhyt taktinen valmistautuminen ovat etusijalla. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Muutaman selvän asian voi omaksua seuraavasta vastustajasta; pitkät harjoitukset lisäisivät väsymystä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kova työ ottelukuormituksen päälle jättää pelaajat väsyneiksi ja suuremmassa vammariskissä toista ottelua varten. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Katsominen ja keskusteleminen ei kuluta energiaa, joten se on hyvä tapa valmistautua taktisesti, kun jalat tarvitsevat lepoa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kunkin pelaajan tila ja se, mitä kukin ottelu vaatii, ratkaisevat valinnan, jotta joukkue on vahva molemmissa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kaksi ottelupäivää kantavat raskaimman kuormituksen. Keskiviikosta perjantaihin päivät ovat kevyitä ja ne käytetään palautumiseen ja valmistautumiseen eikä lisäkovan työn tekemiseen. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Palaudu, sitten kevyttä työtä, sitten lyhyt, terävä valmistautuminen: kuormitus pysyy matalana, jotta pelaajat ovat tuoreita lauantaina. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Väsymys ohjaa sekä harjoittelua että valintaa, ja lyhyt esittely valmistaa joukkuetta taktisesti. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)

## Testi 9: Vammojen ehkäisyn perusteet

- Futsal on täynnä pikajuoksuja, käännöksiä ja laukauksia. Lämmin keho venyttää lihasta epätodennäköisemmin ensimmäisessä kovassa ponnistuksessa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Vähitellen nouseva kuormitus antaa kehon sopeutua. Jyrkkä piikki, esimerkiksi tauon jälkeen, liittyy useampiin vammoihin. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Futsalin äkilliset suunnanmuutokset rasittavat polvia, nilkkoja ja lonkkia. Vahvemmat lihakset suojaavat niveliä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Terävästä kivusta huolimatta pelaaminen voi muuttaa pienen vamman vakavaksi. Pysähtyminen ajoissa on turvallinen valinta. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Suoraan täyteen harjoitteluun palaaminen on yleinen uusiutuvan vamman syy. Kuormitus rakennetaan takaisin askel askeleelta. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Sisäpelikengät, joissa on tasainen, jälkiä jättämätön pohja, antavat pitoa käännöksiin takertumatta lattiaan. Nastakengät ovat vaarallisia sisätiloissa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Väsymys vaikuttaa tekniikkaan ja reaktioihin. Myöhäiset taklaukset ja huonot alastulot yleistyvät, mikä on yksi syy kuormituksen hallintaan. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Pelaajan kuormitus nousee hitaasti kolme viikkoa ja lähes kaksinkertaistuu sitten viikolla 4. Tällainen äkillinen piikki ei anna keholle aikaa sopeutua. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Jokainen askel lisää kuormitusta ja kontaktia vasta, kun edellinen on sujunut hyvin, mikä pienentää uusiutuvan vamman riskiä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Valmistautuminen ennen kovaa työtä ja palautuminen sen jälkeen ovat molemmat osa pelaajien kunnossa pitämistä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)

## Testi 10: Kevennys ison ottelun alla

- Kevennys vähentää harjoittelun määrää avainottelua edeltävinä päivinä, jotta pelaajat saapuvat tuoreina säilyttäen terävyytensä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Lyhyt, terävä työ pitää pelaajat terävinä; määrän leikkaaminen poistaa väsymyksen. Intensiteetin pudottaminen sen lisäksi tylsyttäisi heitä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Useat päivät ilman intensiteettiä voivat jättää pelaajat raskaiksi ja hitaiksi. Kevennys pitää mukana jonkin verran terävää työtä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Uudet ideat tarvitsevat toistoa toimiakseen paineen alla. Ison ottelun edeltävät päivät ovat sen vahvistamista, minkä joukkue jo osaa. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Tavoitteena ovat pelaajat, jotka ovat palautuneet kuormitusjaksosta mutta eivät ole menettäneet harjoittelun antamaa terävyyttä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Lyhyt, tuttu harjoitus muistuttaa pelaajia siitä, mitä he tekevät hyvin, ja pitää jännityksen hallinnassa pienin fyysisin kustannuksin. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Kun otteluita on useimpina viikkoina, futsalin kevennykset ovat lyhyitä: kuormitus laskee avainottelua edeltävien muutaman päivän aikana. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Määrä laskee maanantaista torstaihin, kun taas intensiteetti laskee vain vähän. Se on kevennys: vähemmän työtä, silti terävänä, jotta pelaajat ovat tuoreita finaaliin. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Määrä vähenee ottelun lähestyessä, mutta terävyys säilyy, joten pelaajat saapuvat tuoreina ja valmiina. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)
- Ison ottelun edellisenä päivänä tavoitteena on tuoreus ja itseluottamus. Pitkä tai raskas työ vain lisää väsymystä. (Lähde: Yleinen futsalvalmennus)

Lähteet: FIFA Futsal Coaching Manual (2025): luku 4 (Motivation to play and develop futsal) futsalista pelaajankehityksen välineenä, pelin tuntemisesta ja pelissä tietämisestä, siirrettävyydestä ja jalkapalloon siirtyvistä taidoista; luku 5 (A modern approach to coaching futsal) valmennusmenetelmästä, rajoitteisiin perustuvasta lähestymistavasta, komennosta kokeilun ja erehdyksen kautta oppimiseen ulottuvasta valmennustyylien kirjosta sekä futsalvalmentajan ominaisuuksista; luku 6 (The developing player) kuudesta kahteentoista ikävuoteen ulottuvasta vaiheesta, peleihin perustuvasta lähestymistavasta, valmennusohjelmasta ja erillisen tekniikkaharjoittelun 25 prosentin enimmäisosuudesta; luku 7 (The youth player) kolmestatoista kahdeksaantoista ikävuoteen ulottuvasta siirtymävaiheesta ja nuorten valmennusohjelmasta; luku 8 (Coaching adults) harrastaja- ja huippuaikuisista; luku 9 (The coaching session) puuttumisesta, Assess-Plan-Do-Review-kehästä, selittämisestä ja demonstroinnista sekä harjoituksen suunnittelusta; sekä luku 16 (Planning a season) ja luku 15 (Match preparation and conduct) kauden jaksoista, viikkosuunnitelmasta ja arvioinnista. Yleisesti vakiintunutta futsalin valmennustietoa käytetään silloin, kun käsikirjassa ei ole tiettyä lukua tai kohtaa. Muutamassa kysymyksessä kerrataan tasoille 1–2 tarkistettuja sääntöfaktoja (neljän sekunnin laskenta harjoitusrajoitteena, aikalisä ja puoliaikatauko puuttumisen hetkinä, lentävät vaihdot) valmennuksen näkökulmasta ja viitataan FIFA Futsal Laws of the Game -säännöstöön. Fyysinen valmennus (luku 14) ei ole lähde tälle tasolle.

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral