# Valmennusfilosofia · Tennis, Taso 8: Asiantuntija

Tennis · Taso 8: Asiantuntija · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/tennis/level-8/a-coaching-philosophy/)

Valmennusfilosofia: 40 faktaa, 4 testiä.

Miten valmentaja ajattelee tehtävästään: pelaaja keskiöön, opettaminen pelien avulla, auttava palaute ja valmentajan rooli ottelupäivänä.

## Testi 1: Pelaajalähtöinen valmennus

- Pelaajakeskeinen valmennus lähtee siitä, mitä tämä pelaaja tarvitsee, ja ottaa hänet mukaan päätöksiin. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Ohjaavat kysymykset saavat pelaajan ajattelemaan, mikä yleensä auttaa oppimaan pysyvästi. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Valmentaja suunnittelee tehtävän ja kysymykset; pelaaja löytää vastauksen niiden puitteissa. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Kun pelaajilla on sananvaltaa, he sitoutuvat vahvemmin tekemäänsä työhön. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Avoimet kysymykset siitä, mitä pelaaja huomasi, tuovat esiin hänen oman ymmärryksensä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Otteluissa pelaaja päättää yksin, joten pelaaja, jota ei ole koskaan pyydetty päättämään, on valmistautumaton. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Yksi pelaaja tarvitsee rauhallista rohkaisua, toinen haastetta; samat sanat vaikuttavat eri tavoin. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Mitä enemmän pelaaja otetaan mukaan ratkaisujen etsimiseen, sitä pelaajakeskeisempi tyyli on. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Pelaajan näkemys tulee ensin; valmentaja täydentää sitä, ja he sopivat seuraavasta askeleesta yhdessä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Valmentaja kysyy, mitä pelaaja huomasi, ja se on pelaajakeskeinen kysymys. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))

## Testi 2: Pelilähtöinen lähestymistapa

- Taitoja harjoitellaan pelitilanteissa, joten tekniikka ja taktiikka kehittyvät yhdessä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Peli paljastaa ongelman, ja sitä seuraava harjoitus työstää sitä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Toinen peli tarkistaa, näkyykö harjoiteltu taito nyt pelissä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Sääntö, kuten bonus verkolla voitetusta pisteestä, saa pelaajat harjoittelemaan sitä taitoa, jota valmentaja haluaa. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Ottelut vaativat päätöksiä, ja harjoitus, johon sisältyy päätöksiä, harjoittaa niitä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Suljettu harjoite voi antaa toistoja tiettyyn heikkouteen, ennen kuin se palaa osaksi peliä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Pisteytys, joka palkitsee tietyn toimintatavan, saa pelaajat valitsemaan sen useammin. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Ensimmäinen peli osoittaa tarpeen, harjoitus työstää sitä ja viimeinen peli testaa sen. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Mitä enemmän päätöksiä ja vastustusta toiminnassa on, sitä lähempänä se on ottelua. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Peli–harjoitus–peli-mallissa kohdennettu harjoitus sijoittuu kahden pelin väliin. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))

## Testi 3: Palaute ja huomio

- Tulospalaute kertoo lopputuloksen; tekniikkapalaute kuvaa liikkeen, joka sen tuotti. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Liiallinen palaute voi tehdä pelaajasta riippuvaisen siitä; palautteen vähentäminen vähitellen kehittää itsekorjausta. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Vihjeet, kuten ”lyö se kartion yli”, suuntaavat huomion kehon ulkopuolelle. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Vihje nimeää vaikutuksen palloon, ei kehonosaa. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Motorisen oppimisen tutkimukset (Wulf ja muut) osoittavat usein, että ulkoinen tarkkaavuuden kohde auttaa suorituksessa ja oppimisessa, vaikka ei jokaisessa tehtävässä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Useat korjaukset kerralla kuormittavat tarkkaavuutta, joten yksikään niistä ei jää mieleen. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Palaute pian yrityksen jälkeen voidaan yhdistää siihen, mitä pelaaja tunsi. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Kehon ulkopuolella oleva kohde on ulkoisin; kehon osa on sisäisin. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Havainnointi tulee ensin, sitten yksi asia, lyhyt vihje ja tarkistus siitä, että se toimi. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Kartio on kohde kehon ulkopuolella, mikä tukee ulkoiseen tarkkaavuuteen perustuvaa valmennusta. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))

## Testi 4: Valmentaja ottelupäivänä

- Juuri ennen ottelua ei ole aika muuttaa asioita; selkeys ja rauhallisuus auttavat eniten. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Uusi liike ei ole vielä automaattinen, joten paine saa sen hajoamaan. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Hiljainen seuraaminen ja tapahtumien kirjaaminen antavat aineistoa myöhempää työtä varten. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Heti ottelun jälkeen tunteet kuumenevat; vähän myöhemmin pelaaja pystyy kuuntelemaan. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Pelkän tuloksen perusteella arvioiminen voi palkita huonoa pelaamista tai rangaista hyvästä. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Selvästi jännittynyt valmentaja voi saada pelaajankin jännittymään. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Muutama selkeä opetus muuttaa tappion harjoitussuunnitelmaksi. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Suunnitelma tehdään ennen ottelua, jälkipuinti pidetään tauon jälkeen. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Täsmällinen, toimintaan johtava huomio auttaa eniten; pitkä virhelista auttaa vähiten. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))
- Kaavio, joka näyttää voittavan kuvion, antaa jälkipuinnille jotain konkreettista, mihin rakentaa. (Lähde: Yleinen valmennuksen metodiikan lähdeteos (valmentajakoulutus))

Lähteet: ITF:n valmentajakoulutuksen materiaalit, ITF Coaching & Sport Science Review, liittojen opetussuunnitelmat, valmennuskoulutuksessa tiivistetty motorisen oppimisen ja nuorisourheilun tutkimus; alkuperäiset kysymykset on laadittu itse, mitään ei ole kopioitu. Numeroidut ITF:n säännöt kuuluvat sääntöluokkaan.

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral