# Valmentaja–urheilija-suhde · Triathlon, Taso 10: Ammattilainen

Triathlon · Taso 10: Ammattilainen · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/triathlon/level-10/the-coach-athlete-relationship/)

Valmentaja–urheilija-suhde: 100 faktaa, 10 testiä.

Mitä valmentajat tekevät ja miten he työskentelevät urheilijoiden kanssa: valmennusprosessi, 3+1C-suhdemalli, motivaatio ja itsemääräämisteoria, autonomiaa tukeva valmennus, viestintä ja palaute, valmennuksen tehokkuus, etävalmennus, valmennuksen yksilöllistäminen, rajat ja ristiriidat sekä reflektiivinen toiminta.

## Testi 1: Mitä valmentajat todella tekevät

- Valmennuksen nähdään olevan jatkuva suunnittelun, toteutuksen, tuen ja arvioinnin prosessi, ei pelkkää harjoitusten kirjoittamista. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Lyle kuvaa valmennuksen suunnitelmalliseksi, koordinoiduksi prosessiksi kohti suorituskykytavoitteita. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Se vertaa kilpailun vaatimuksia urheilijan vahvuuksiin, rajoihin ja olosuhteisiin. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Useimmat amatöörit harjoittelevat työn ja perheen ohella, joten suunnitelmien on sovittava todelliseen elämään. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Suunnitelmat harvoin säilyvät todellisuuden kohdatessa; jatkuva mukauttaminen on se, missä suuri osa valmennustaidosta piilee. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Urheilijakeskeisessä valmennuksessa yksilön tavoitteet, olosuhteet ja näkemykset ovat ytimessä. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Urheilijat, jotka tietävät, miksi harjoituksella on merkitystä, jakavat vauhtinsa ja sitoutuvat siihen yleensä paremmin. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Oman osaamisen rajojen tunnistaminen ja urheilijan ohjaaminen eteenpäin kuuluu ammattimaiseen toimintaan. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Huippuvalmennukseen liittyy usein kokopäiväisiä urheilijoita, monialaisia tiimejä ja suorituspaineita. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Kuormitus ja sopeutuminen uinnissa, pyöräilyssä ja juoksussa vaikuttavat toisiinsa, joten kokonaisuutta on hallittava yhdessä. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))

## Testi 2: Valmentaja–urheilija-suhteen 3+1C

- Sophia Jowett kehitti valmentajan ja urheilijan suhdetta kuvaavan 3+1C-mallin. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Läheisyys on tunneside: luottamus, kunnioitus, arvostus. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Sitoutuminen kuvastaa molempien osapuolten aikomusta jatkaa yhteistyötä. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Se kuvaa, miten valmentaja ja urheilija toimivat yhdessä, esimerkiksi vastaanottavaisesti ja vaivattomasti. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Yhteissuuntautuneisuus on yhteisen ymmärryksen ja toistensa tarkan havaitsemisen aste. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Paremmat suhteet liittyvät urheilijan tyytyväisyyteen, motivaatioon ja hyvinvointiin. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Epäsuhta toistensa näkemysten ymmärtämisessä on yhteissuuntautuneisuuden ongelma. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Coach-Athlete Relationship Questionnaire -kysely arvioi läheisyyttä, sitoutumista ja täydentävyyttä. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Ammatilliset rajat suojaavat molempia osapuolia ja pitävät päätökset objektiivisina. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Viestinnästä vetäytyminen kertoo yleensä suhdeongelmasta ennen harjoitteluongelmaa. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))

## Testi 3: Motivaatio ja itsemääräämisteoria

- Deci ja Ryan väittävät, että näiden kolmen tarpeen tyydyttäminen tukee motivaatiota ja hyvinvointia. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Sisäinen motivaatio syntyy kiinnostuksesta ja mielihyvästä itse toimintaa kohtaan. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Palkkiot, tunnustus tai paineen välttäminen ovat ulkoisia syitä. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Autonominen motivaatio ennustaa sitoutumista ja hyvinvointia paremmin kuin kontrolloitu motivaatio. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Amotivaatio tarkoittaa tarkoituksen tai aikomuksen puuttumista toiminnasta. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Optimaalinen haaste ja hyödyllinen palaute rakentavat pätevyyden tunnetta. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Yhteyden ja huolenpidon kokemus tukee yhteenkuuluvuutta. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Kontrolloivat palkkiot voivat vähentää kiinnostusta itse toimintaan. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Mielihyvä, hallinnan tunne ja yhteisö pitävät usein yllä pitkäaikaista osallistumista. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Kontrolloiduksi ja velvoitetuksi tunteminen viittaa estyneeseen autonomiaan. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)

## Testi 4: Autonomiaa tukeva valmennus

- Mageau ja Vallerand kuvaavat toimintatapoja, kuten valinnanvaran tarjoamista ja perusteluiden esittämistä. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Sen selittäminen, miksi tehtävillä on merkitystä, tukee autonomiaa. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Kontrolloiva käytös painostaa urheilijoita ajattelemaan tai toimimaan tietyllä tavalla. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Lämmön pidättäminen huonojen tulosten jälkeen on kontrolloivaa käytöstä. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Autonomiaa tukeva valmennus yhdistää rakenteen valintaan ja selittämiseen. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Tutkimus yhdistää autonomiaa tukevan valmennuksen tarpeiden tyydyttymiseen ja myönteiseen motivaatioon. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Valinta samaa tavoitetta palvelevien vaihtoehtojen välillä säilyttää rakenteen mutta antaa autonomiaa. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Urheilijan näkökulman hyväksyminen kuuluu autonomian tukemiseen. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Tottelevaisuus voi tulla motivaation, hyvinvoinnin ja lajissa pysymisen kustannuksella. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Syyllisyys ja paine ovat kontrolloivia ja vahingoittavat yleensä motivaatiota ja suhdetta. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)

## Testi 5: Viestintä ja palaute

- Täsmällinen, nopea ja harjoituksen tavoitteeseen sidottu palaute edistää oppimista. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Kysyminen auttaa urheilijoita pohtimaan ja ottamaan omistajuuden. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa keskittymistä, kuullun peilaamista ja tarkentamista. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Muutama selkeä asia auttaa yleensä enemmän kuin pitkät mittarilistat. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Rauhallinen, asiapitoinen arviointi tunteiden laannuttua tuottaa hyödyllistä oppimista. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Selkeät odotukset ehkäisevät turhautumista ja hämärtyviä rajoja. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Se, miten asia sanotaan, voi olla yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Hallittavissa olevaan käytökseen keskittyminen tukee motivaatiota ja oppimista. (Lähde: Deci & Ryan, Psychol Inq 2000)
- Kipuilmoituksiin on reagoitava, usein muuttamalla harjoittelua tai ohjaamalla terveydenhuollon ammattilaiselle. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Ilman ääntä ja kehonkieltä viestit voivat vaikuttaa tarkoitettua kovemmilta. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))

## Testi 6: Valmennuksen tehokkuus

- Vaikuttavuus sitoo valmentajan tiedon urheilijan tuloksiin tietyissä yhteyksissä. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- 4C-malli kuvaa niitä urheilijan tuloksia, joita vaikuttava valmennus pyrkii kehittämään. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Valmentajat tarvitsevat lajituntemusta, ihmistaitoja ja itsetuntemusta. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Itsetuntemus ja reflektio auttavat valmentajia oppimaan kokemuksesta. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Aloittelijoiden kanssa toimiva käytäntö eroaa huippu-urheilun suorituskykyvalmennuksesta. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Kehitys, hyvinvointi ja edistyminen kuvastavat myös valmennuksen laatua. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Harrastajaurheilijoille keskeisiä tuloksia ovat lajissa pysyminen, mielihyvä ja edistyminen. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Yhteys tarkoittaa hyviä suhteita ikätovereihin ja aikuisiin. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Luonne sisältää lajin ja muiden kunnioittamisen. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Vaikuttavuuteen kuuluvat hyvinvointi ja pitkäaikainen sitoutuminen, ei pelkästään tulokset. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)

## Testi 7: Etävalmennus

- Verkkoalustat antavat urheilijoille pääsyn valmentajille oman alueensa ulkopuolelta. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Valmentajien on turvauduttava dataan, videoon ja raportteihin sen sijaan, että näkisivät urheilijoiden harjoittelevan. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Videon avulla valmentajat voivat analysoida vetotekniikkaa etäältä. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Kommentit unesta, stressistä ja tuntumasta täydentävät lukujen aukkoja. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Suora keskustelu syventää ymmärrystä kirjallisia viestejä paremmin. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Datan ulkopuolinen konteksti voi muuttaa sitä, mikä harjoittelu on sopivaa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Joustavuus pitää harjoittelun realistisena ja johdonmukaisena. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Nopeat raportit antavat valmentajalle mahdollisuuden säätää kuormaa ennen kuin ongelmat kasvavat. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Tavoitteiden vertaaminen toteutukseen paljastaa vauhdinjakotottumukset. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Kasvokkain vietetty aika tuo mukaan havainnoinnin ja yhteyden. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))

## Testi 8: Valmennuksen yksilöllistäminen

- Yksilön tilanne määrää sopivan kuormituksen ja painopisteen. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Perusteellinen alkukartoitus ohjaa turvallista ja olennaista suunnittelua. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Urheilutausta määrää, mihin aika kannattaa sijoittaa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Jotkut urheilijat haluavat yksityiskohtia, toiset yksinkertaista ohjausta. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Hidas edistyminen voi heijastaa palautumista, stressiä tai sitä, kuinka hyvin suunnitelma sopii urheilijalle. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Yksilölliset vastetiedot auttavat hiomaan suunnitelmaa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Yhteinen tavoitteenasettelu parantaa sitoutumista ja realistisuutta. (Lähde: Mageau & Vallerand, J Sports Sci 2003)
- Yleiset suunnitelmat tarjoavat rakennetta mutta eivät voi mukautua yksilöön. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Usein väliin jäävät harjoitukset ja jatkuva väsymys viittaavat huonoon sopivuuteen. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Hyvä valmennus toimii todellisten rajoitteiden puitteissa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))

## Testi 9: Rajat ja ristiriidat

- Selkeät rajat ehkäisevät eturistiriitoja ja vahinkoa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Epäselvät tai täyttymättömät odotukset ovat usein ristiriidan taustalla. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Varhainen, avoin keskustelu estää pienten ongelmien kasvamisen. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Liiketoiminnalliset, romanttiset tai muut roolit valmennuksen lisäksi voivat vaarantaa harkintakyvyn. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Kunnioittava lopettaminen suojaa molempia ihmisiä ja urheilijan edistymistä. (Lähde: Jowett, in Social Psychology in Sport (2007))
- Urheilijoiden tiedot pitäisi pitää luottamuksellisina. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Sopimukset vähentävät väärinymmärryksiä siitä, mitä kumpikin osapuoli tarjoaa. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Sovitut viestintäajat auttavat pitämään suhteen ammattimaisena. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Eheys menee asiakkaan miellyttämisen edelle. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Aiemmat suhteet voivat vaikeuttaa objektiivista palautetta ja rajojen vetämistä. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))

## Testi 10: Valmennusfilosofia ja reflektiivinen toiminta

- Filosofia selkiyttää, mitä valmentaja edustaa ja miten hän toimii. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Arvojen pukeminen sanoiksi auttaa valmentajia toimimaan johdonmukaisesti paineen alla. (Lähde: Lyle, Sports Coaching Concepts (2002))
- Reflektio muuttaa kokemuksen oppimiseksi. (Lähde: Schon, The Reflective Practitioner (1983))
- Schon erotti toiminnan aikaisen reflektion toiminnan jälkeisestä reflektiosta. (Lähde: Schon, The Reflective Practitioner (1983))
- Tapahtuneen tarkastelu jälkikäteen siitä oppimiseksi. (Lähde: Schon, The Reflective Practitioner (1983))
- Gibbsin kuusivaiheista kehää käytetään laajalti jäsennettyyn reflektioon. (Lähde: Gibbs, Learning by Doing (1988))
- Mentorit tarjoavat näkökulmaa ja palautetta toiminnasta. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Kun tietää, mikä onnistumisen aiheutti, sen voi toistaa. (Lähde: Gibbs, Learning by Doing (1988))
- Näyttöön perustuva toiminta yhdistää tutkimuksen, kokemuksen ja urheilijan arvot. (Lähde: Cote & Gilbert, Int J Sports Sci Coach 2009)
- Rehellinen reflektio sisältää valmentajan omat päätökset. (Lähde: Gibbs, Learning by Doing (1988))

Lähteet: Valmennustieteen ja urheilupsykologian kirjallisuus, WADAn ja liittojen säännöstöt sekä vakiintuneet valmennusteokset

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral