# Uintitekniikka ja uintisarjat · Triathlon, Taso 2: Alkeet

Triathlon · Taso 2: Alkeet · Insporta Book (https://book.insporta.app/fi/triathlon/level-2/swim-technique-and-sets/)

Uintitekniikka ja uintisarjat: 100 faktaa, 10 testiä.

Nopeampaa uintia pelkän perille pääsemisen sijaan: kehon asento, otevaihe, potku, vetotiheys, tekniikkaharjoitteet, apuvälineet, sarjojen suunnittelu, vauhdinjako ja oman rajoittavan tekijän selvittäminen.

## Testi 1: Kehon asento ja tasapaino

- Noste on keskittynyt keuhkojen kohdalle, kun taas massa on keskittynyt jalkoihin, joten keho kiertyy tämän epäsuhdan ympäri, kunnes jalat roikkuvat alhaalla. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kun kehon toista päätä nostetaan, toinen pää laskee pisteen ympäri, jossa noste ja paino eivät ole tasapainossa, joten koholla oleva pää on yksi yleisimmistä syistä jalkojen roikkumiseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Rintakehä on kehon kelluva pää, joten sen kevyt painaminen kiertää kehoa keuhkojen ympäri ja nostaa jalat ylös. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Tukeva keskivartalo yhdistää kehon osat ja pitää asennon, mutta vapaauinnissa käsivarret ovat silti pääasiallinen vauhdin lähde keskivartalon voimasta riippumatta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Märkäpuku korvaa uppoavat jalat, mikä on hyödyllistä kilpailupäivänä mutta voi peittää virheen, jonka muuten haluaisit korjata. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Koko ylävartalo kiertyy yhtenä yksikkönä selkärangan ympäri; jos hartiat kiertyvät lantiosta riippumatta, syntyy vääntö eikä rotaatiota. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Rotaatio hyödyntää vahvempia lihaksia kuin pelkkä hartia ja pidentää vetoa; vauhti syntyy silti kädestä ja kyynärvarresta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Perässä roikkuvat jalat toimivat jarruna, koska ne tarjoavat vastaan tulevalle vedelle suuremman pinta-alan; hyöty on vastuksen pieneneminen, ei lisäteho. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Enemmän vetoja lyhyemmälle matkalle on tyypillinen merkki vedon pituuden romahtamisesta. Korjaus on yleensä vauhdinjako tai kestävyys eikä kovempi uiminen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vastus ja vauhdin tuotto ovat kaksi erillistä vipua. Pään ja kehon asento vaikuttavat ensimmäiseen; otevaihe ja käden nopeus toiseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 2: Otevaihe ja vetovaihe

- Tavoitteena on kääntää kyynärvarsi ja käsi yhdeksi taaksepäin suuntautuvaksi melaksi vedon alkuvaiheessa eikä vasta myöhään. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Pudonnut kyynärpää kääntää melan alaspäin ja kutistaa sen suunnilleen pelkän käden kokoiseksi, jolloin suuri osa vaivannäöstä menee hukkaan. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vauhdin tuotto noudattaa Newtonin kolmatta lakia, joten jokaisen työnnön hyödyllinen osa on taaksepäin suuntautuva komponentti. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vedon alkuosa on veteen tarttumisen valmistelua; voima kohdistetaan vasta, kun kyynärvarsi on kulmassa taaksepäin. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vedon katkaiseminen lonkan kohdalla heittää hukkaan vaiheen, jossa käsivarsi on voimakkaimmassa taaksepäin suuntautuvassa asennossaan. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Selkäuinnin potku harjoittaa kehon asentoa ja nilkkoja; kaikissa kolmessa muussa huomio on käteen ja kyynärvarteen kohdistuvassa paineessa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Ilman kämmentä vettä voi pitää vain kääntämällä kyynärvarren taaksepäin, mikä on juuri se taito, jota tavoitellaan. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lipsuminen tarkoittaa yleensä, että voimaa käytetään ennen kuin kyynärvarsi osoittaa taaksepäin; lipsuvaa kättä kovempaa vetämällä hukataan vain lisää energiaa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kiihtyvä käsi pitää otteen jo taaksepäin liikkuvasta vedestä; hidastuva käsi menettää otteen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Isompi mela korvaa heikon otevaiheen sen sijaan että paljastaisi sen, minkä vuoksi melaharjoittelussa on kiinnitettävä huomiota asentoon eikä pelkkään rasitukseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 3: Potku ja jalat

- Kun märkäpuku jo nostaa jalat ylös, potkun jäljelle jäävä tehtävä on ajoitus ja vakaus eikä nopeus. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lonkasta lähtevä potku pitää jalat kehon vanavedessä; polvesta lähtevä potku työntää sääret vastaan tulevaan veteen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Se on yhtä lailla vastusongelma kuin energiaongelma: pohje poistuu kehon varjosta ja työntää vettä eteenpäin. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Jalkaterä toimii eväntavoin vain, jos se pystyy osoittamaan eteenpäin; rajoittunut liikelaajuus muuttaa potkun vauhtia tuottavasta vastusta lisääväksi. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Räpylät ovat opetusväline liikkuvuuden ja asennon harjoitteluun; ne eivät jäljittele ilman apuvälineitä uidun kilpailusuorituksen vaatimuksia. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lukumäärä on sidottu käsivarsien kiertoon, minkä vuoksi kaksipotkuisessa uinnissa jokaista käden vetoa kohden tulee yksi potku. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Taloudellisuus suosii pitkillä matkoilla yleensä hillittyä potkua, mutta ei ole olemassa vakiintunutta sääntöä, joka sopisi jokaiselle uimarille. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Suuri hapenkulutus pienestä nopeuden lisäyksestä on huono kauppa kilpailussa, jossa pyöräily ja juoksu ovat vielä edessä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Potkusarjat palvelevat liikkuvuutta, tasapainoa ja ajoitusta, vaikka potku antaisi kilpailupäivänä vain vähän etenemisvauhtia. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kevyt potku säilyttää rytmin kuluttamatta jalkoja; potkun kokonaan hylkääminen maksaa yleensä kehon asennon ja ajoituksen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 4: Vetotiheys ja matka vetoa kohti

- Nämä kaksi kerrotaan keskenään, minkä vuoksi toisen muuttujan hyödyt kumoutuvat usein toisen menetyksillä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vastus ei lakkaa vaikuttamasta, joten pitkä liuku vuotaa vauhtia, jonka seuraavan vedon on maksettava takaisin. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vetomäärää voi pienentää pelkästään liukumalla enemmän ja uimalla hitaammin, joten sitä on luettava yhdessä kellon kanssa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Koska molemmat tekijät lasketaan, pistemäärä ehkäisee ansaa, jossa vetomäärää pienennetään hidastamalla. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Seinästä ponnistuksen jälkeinen liuku paisuttaa altaan lukemia, eikä ilman kiinteää matkaa vetomäärällä ole johdonmukaista matkaa, johon sitä voisi verrata. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Nopeampi vetotiheys nostaa vauhdin ylös nopeammin, koska se poistaa ne kuolleet kohdat, joihin pitkä, liukuva veto nojaa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Yhden muuttujan eristäminen ja tuloksen ajanotto kertoo, nousiko näiden kahden tulo todella. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vähempi hengittäminen ei pidennä vetoa; se vain antaa vähemmän ilmaa, ja vetomäärä pysyy samana. Kaikki kolme muuta kasvattavat todella matkaa vetoa kohden. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vauhti on näiden kahden tulo, joten suurempi pudotus vetotiheydessä painaa enemmän kuin vedon pituuden kasvu. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Optimaalinen tiheys vaihtelee yksilöittäin, joten luotettava tapa on kokeilla yhdistelmiä ja pitää se, joka tuottaa nopeimmat ajat. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 5: Tekniikkaharjoitteet ja niiden käyttö

- Harjoite yksinkertaistaa uimisen yhteen osatekijään, jolloin sen tuntuma tulee ilmeiseksi. Kunto, testaus ja liikkuvuus ovat erillisiä tehtäviä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Toisto rakentaa sen mallin, jonka todella suoritat, oikea tai ei. Huolimaton harjoite on väärän asian harjoittelua. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Siirtovaikutus ei ole automaattinen. Harjoitteen ja uinnin vuorottelu antaa heti mahdollisuuden soveltaa muutosta varsinaiseen vetoon. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Harjoite vaikuttaa veden yläpuolella tapahtuvaan palautusvaiheeseen: sormenpäiden pitäminen pinnalla vaatii korkean kyynärpään ja jonkin verran rotaatiota. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Sculling on herkkyysharjoitus: pienet sivuttaiset käden liikkeet opettavat, missä paine on ja miten sen pitää. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Harjoitteet ovat tyypillisesti matalatehoisia, joten ne eivät nosta sykettä uintia enemmän. Kolme muuta ovat aitoja syitä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Harjoitteet voivat muuttaa liikkumistapaasi, mutta nopeus vaatii myös kuntoa ja harjoittelua siitä, että tämä muoto pidetään yllä vauhdissa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Harjoitteet ovat pieni, harkittu osa harjoitusta. Suurin osa ajasta on silti käytettävä kunnolliseen uimiseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Sisäinen tuntemus on epäluotettava ohjaaja, kun mallia muutetaan, joten ulkopuolinen näkemys sulkee aukon. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Harjoitteisiin sisältyvät liioittelut ovat opetuskeinoja, eivät tavoitteita. Niiden tuominen sellaisenaan uintiin luo uuden virheen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 6: Uinnin apuvälineet

- Pull buoy on reisien väliin puristettava kelluke. Se nostaa alavartaloa ja antaa jalkojen levätä, jotta voit keskittyä käsivarsiin. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kelluntaväline korvaa tasapainon ja kehon asennon sen sijaan että opettaisi niitä, joten taustalla oleva virhe jää koskematta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Käsimela on isompi käsi. Enemmän vettä liikkuu vetoa kohden, mikä tarkoittaa enemmän vauhtia mutta myös enemmän voimaa hartian läpi. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Varoitus perustuu vetoa kohden kasvavaan kuormaan eikä vakiintuneisiin vammatietoihin, joten järkevä tapa on valita varovaisen kokoiset melat. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Räpylät tekevät sinusta nopeamman ja nostavat jalkasi pinnalle. Tämä lisäapu voi peittää juuri ne potkuongelmat, joiden parissa sinun pitäisi ehkä työskennellä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Snorkkeli poistaa tarpeen pidättää hengitystä sen sijaan että harjoittaisi sitä. Sen arvo on siinä, että hengitys jää pois yhtälöstä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Nilkkanauha sitoo nilkat yhteen lisäämättä nostetta, joten se on lähes pull buoyn vastakohta eikä peitä mitään. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Apuvälineillä uidut ajat imartelevat sinua, koska kelluvuus ja pinta-ala tuottavat vauhtia, jota et itse tuottanut. Arvioi edistymistä ilman apuvälineitä uidun uinnin perusteella. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Apuvälineet ovat hyödyllisiä lyhyissä, kohdennetuissa jaksoissa. Lajinomaisuus tarkoittaa, että suurimman osan metreistäsi pitäisi muistuttaa kilpailua. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Jos tekniikka riippuu apuvälineestä, apuväline sen tuottaa. Korjaus on uiminen ilman apuvälineitä vauhdeilla, joilla pystyt vielä pitämään muodon. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 7: Uintisarjan rakentaminen

- Lämmittelyn tarkoitus on valmistaa sinut pääsarjaan, minkä vuoksi se rakentuu vähitellen eikä kasaa matkaa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lämmittely ja alennus tukevat pääsarjaa. Jos haluat tietää, mitä varten harjoitus oli, lue pääsarja. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kevyt alennus poistaa verestä laktaattia nopeammin kuin täydellinen pysähtyminen, mutta laktaatti ei aiheuta seuraavan päivän lihaskipua, joten alennus ei ehkäise sitä. Kolme muuta hyötyä ovat perusteltuja. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- 10 x 100 15 sekunnin levolla ja 10 x 100 60 sekunnin levolla ovat eri harjoituksia, vaikka uinti on identtistä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lähtöaika kattaa uinnin ja levon. Se on kierron pituus, minkä vuoksi nopeampi uinti ostaa lisää palautumista. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- ”Descend” viittaa kellon aikojen pienenemiseen, mikä tarkoittaa, että rasitus kasvaa sarjan edetessä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Negatiivinen jako tarkoittaa, että loppupuoli uidaan nopeammin kuin alkupuoli, mikä harjoittaa hallittua vauhdinjakoa heti alusta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Nämä kaksi eroavat toistojen pituudessa ja palautuksessa: toinen ylläpitää kovaa vauhtia, toinen suojaa laatua lyhyissä suorituksissa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Pitkät toistot tavoitevauhdilla lyhyellä levolla harjoittelevat täsmälleen sitä, mihin valmistaudut: asetetun nopeuden ylläpitoa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Sarja, jota ei enää voi uida hyvällä tekniikalla, on lakannut täyttämästä tarkoitustaan, joten säädä vauhtia tai lepoa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 8: Kriittinen uintinopeus ja vauhdinjako

- CSS on käytännöllinen arvio kestävän vauhdin ylärajasta, nopeudesta, jonka yläpuolella väsymys kasautuu nopeasti. Se on kynnystyyppinen luku, ei pikamatkan eikä keskiarvon luku. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Laajasti käytetty protokolla ottaa maksimaalisen 400 metrin ja maksimaalisen 200 metrin uinnin. Näiden kahden ajan erotus saa arvion toimimaan. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kahden ajan erotus on aika, jonka lisäksi uitu 200 metriä vei, joten sen puolittaminen antaa vauhdin 100 metriä kohden. Tämä luku on CSS-vauhtisi. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Arvio toimii vain, jos molemmat uinnit ovat rehellisiä maksimisuorituksia eikä jälkimmäistä heikennä ensimmäisen aiheuttama väsymys. Mikä tahansa kumpaakin suoritusta laimentava tekijä vääristää lukua. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- CSS antaa sinulle henkilökohtaisen, toistettavan vertailupisteen, joka liikkuu kuntosi mukana. Tuntuma vaihtelee päivästä toiseen, eikä sitä voi verrata viikosta toiseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- CSS-sarjoissa pidetään vakiovauhtia toistojen ajan lyhyellä levolla, joten rasitus pysyy lähes jatkuvana. Pitkä lepo ja täysillä tehdyt toistot harjoittavat jotain muuta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kunto muuttuu harjoittelujakson aikana, joten uusintatestaus kuukauden tai parin välein pitää vauhdit rehellisinä. Testaaminen joka harjoituskerralla olisi uuvuttavaa ja turhaa. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Hidas 200 metrin uinti pienentää kahden ajan erotusta, mikä saa lasketun vauhdin 100 metriä kohden näyttämään nopeammalta kuin se todellisuudessa on. Siitä syntyvät sarjat ovat kestämättömiä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- CSS tarvitsee vain altaan ja kellon, minkä vuoksi se on suosittu. Sen todelliset rajoitukset ovat, että se on malliin perustuva arvio, herkkä testin toteutukselle ja sokea tekniikalle. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- CSS lähestyy kestävän rasituksen kattoa, joten pidempiä uintimatkoja pidetään normaalisti hieman sen alapuolella. Yritys pitää CSS-vauhtia paljon testimatkoja pidempään päättyy yleensä hiipumiseen. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 9: Uintikestävyys triathlonia varten

- Allasharjoitus katkeaa seiniin ja lepoon, kun taas kilpailuuinti etenee yhtäjaksoisesti lähdöstä maaliin. Tähän jatkuvuuteen harjoittelun on valmistettava. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Mihin tahansa todelliseen pituuteen yltävä kilpailuuinti on ylivoimaisesti aerobista, joten kestävä vauhti ratkaisee ajan. Huippunopeus vaikuttaa hyvin vähän. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Runsas lepo poistaa väsymyksen suoritusten välillä, joten kellon vauhti liioittelee sitä, mitä pystyisit pitämään yhtäjaksoisesti. Luku imartelee sinua sen sijaan että kuvaisi sinua. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Pidemmät toistot lyhyellä levolla jäljittelevät kilpailuuinnin keskeytymätöntä luonnetta. Levon lisääminen siirtää sarjaa kauemmas siitä, mitä harjoittelet. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lyhytkin lepo antaa merkittävää palautumista, joten ero katkoillun ja katkeamattoman suorituksen välillä viittaa jatkuvaan kestävyyteen. Sitä harjoitetaan uimalla yhtäjaksoisesti. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Kestävyys on suurelta osin lajikohtaista, ja uintiin kuuluu raskas tekniikkakomponentti, jota juoksu ei kehitä. Yleistä aerobista siirtovaikutusta on jonkin verran, mutta paljon vähemmän kuin urheilijat odottavat. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Lisätty noste parantaa kehon asentoa ja pienentää vastusta, joten tietty rasitus tuottaa yleensä hieman enemmän vauhtia. Kestävä rasitus tulee silti altaassa rakennetusta kunnosta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Uinti riippuu tekniikasta, ja taito rapistuu kaukana toisistaan olevien harjoituskertojen välillä. Tiheys pitää vedon terävänä samalla kun sama määrä tulee tehdyksi. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Täysillä tehdyt pikamatkat pitkällä levolla kehittävät nopeutta ja palautumista, eivät sitä kestävää aerobista kapasiteettia, jota kilpailuuinti tarvitsee. Kaikki kolme muuta kehittävät kestävyyttä suoraan. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Pienet lisäykset antavat sekä kunnon että tekniikan sopeutua, ja uudella matkalla hajoava veto harjoittaa huonoja tapoja. Suuret hypyt altistavat väsymykselle ja hartiaongelmille. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

## Testi 10: Oman uinnin analysointi

- Puristusvoimalla ei ole uinnissa olennaisesti mitään roolia. Tavalliset rajoittavat tekijät ovat asento, otevaihe, hengitys, vauhdinjako ja aerobinen kunto. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Nämä kaksi lukua merkitsevät jotain vain parina, koska tehokkuus on matka vetoa kohden tietyllä nopeudella. Kumpaakin lukua yksinään voi parantaa tavoilla, jotka tekevät sinusta hitaamman. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vähempien vetojen ottaminen merkittävästi hitaammin on klassinen liiallisen liukumisen kaava. Todelliset tehokkuuden parannukset näkyvät vähempinä vetoina samalla tai paremmalla nopeudella. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Suurin osa vedosta tapahtuu veden alla ja kulmista, joita et tunne, ja arvo on kuvan ja oman havaintosi välisessä erossa. Pelkästään pinnan yläpuolelta kuvatut klipit kätkevät rajoittavan tekijän. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vastus kasvaa jyrkästi nopeuden myötä, joten vauhdin pakottaminen huonoa asentoa vasten hukkaa energiaa eikä ratkaise mitään. Syy on tunnistettava, ennen kuin ponnistelusta on apua. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Hengityksen rajoittava tekijä näkyy tiettynä, toistuvana häiriönä hetkellä, jolloin käännyt hengittämään. Väsymys muualla tai hengenpidätyskyky kertoo jotain muuta. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Otevaihe, joka ei ankkuroidu, tarkoittaa monia vetoja, jotka tuottavat vain vähän etenemistä, ja se tuntuu siltä kuin käsi liukuisi taaksepäin. Matala vetotiheys tasaisella nopeudella on päinvastainen kuva. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Yhden muuttujan, lähtövauhdin, muuttaminen eristää syyn. Jos hallittu lähtö tuottaa nopeamman kokonaisuinnin, ongelma oli rasituksen jakautuminen eikä kunto. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Valmentaja on arvokkaimmillaan juuri silloin, kun itsediagnoosi on pysähtynyt, koska kokenut silmä huomaa minuuteissa sen, mitä kuva ei välttämättä tee ilmeiseksi. Odottaminen, kunnes olet nopea, hukkaa vuosia arvailuun. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)
- Vastuksen vähentäminen kannattaa koko uinnin ajan ja helpottaa usein muiden virheiden korjaamista. Jalat tuottavat matkalla suhteellisen vähän vauhtia, ja käännökset ovat kilpailuuinnissa merkityksettömiä. (Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos)

Lähteet: Yleinen valmennuksen ja liikuntatieteen lähdeteos / World Triathlonin säännöt tarvittaessa

Tee testit: https://insporta.app/try?utm_source=book&utm_medium=referral