Kulmapotku ja maalipotku

Kulmapotku jatkaa peliä, kun pallo ylittää kokonaan päätyrajan viimeksi puolustavaan joukkueeseen koskettuaan eikä maalia synny. Se tuomitaan hyökkäävälle joukkueelle.

Maalipotku jatkaa peliä, kun pallo ylittää kokonaan päätyrajan hyökkääjästä kimmottuaan eikä maalia synny. Se tuomitaan puolustavalle joukkueelle.

Kulmakaari on pelikentän jokaisessa kulmassa oleva neljänneskaari, jonka säde on 1 metri ja jonne pallo asetetaan kulmapotkua varten.

”Olympiamaali” on maali, joka tehdään suoraan kulmapotkusta. Nimi tulee Cesáreo Onzarin vuonna 1924 Argentiinan paidassa tekemästä maalista Uruguayta vastaan (Uruguay oli juuri voittanut vuoden 1924 olympialaiset).

Maalialue on maalin edessä oleva sisempi 5,5 m × 18,32 m:n (6 × 20 jaardin) alue. Maalipotkut potkaistaan mistä tahansa sen sisältä.

Rangaistusalue on kunkin maalin ympärillä oleva 16,5 m × 40,32 m:n (18 × 44 jaardin) alue. Maalivahti saa käsitellä palloa sen sisällä, ja sen sisällä tehdyistä suoran vapaapotkun rikkomuksista tuomitaan rangaistuspotku vastustajajoukkueelle.

Kulmapotkun voi potkaista mikä tahansa hyökkäävän joukkueen pelaaja, myös maalivahti, jos tämä haluaa tulla ylös.

Maalipotkun voi potkaista kuka tahansa pelaaja, mutta se on lähes aina maalivahti, koska pallo on maalialueella.

Sisäänkierteinen kulmapotku kaartuu kohti maalia kulkiessaan, mikä vaikeuttaa maalivahdin puhdasta pallonhallintaa.

Lyhyessä kulmapotkussa pallo syötetään lähellä olevalle kanssapelaajalle sen sijaan, että se keskitettäisiin suoraan rangaistusalueelle, mikä avaa toisenlaisen hyökkäyskulman.

Kukin kulmakaari on neljänneskaari, jonka säde on 1 m (1 jaardi).

Vastustajien on oltava kulmapotkussa vähintään 9,15 metrin päässä pallosta, eli samalla etäisyydellä kuin vapaapotkussa.

Vastapelaajien on oltava rangaistusalueen ulkopuolella, kunnes pallo on pelissä. He eivät saa tulla kamppailemaan palloon ennen sitä.

Maalipotkun voi potkaista mistä tahansa maalialueen sisältä. Yleensä maalivahti asettaa pallon sinne, missä se on hänelle sopivin.

Vuodesta 2019 lähtien maalipotku on pelissä heti, kun se on potkaistu ja liikkuu selvästi. Pallon ei enää tarvitse ensin poistua rangaistusalueelta.

Potkaisija ei saa pelata palloa uudelleen, ennen kuin jokin toinen pelaaja on koskettanut sitä. Rikkomuksesta seuraa epäsuora vapaapotku vastustajalle.

Suoria maaleja kulmapotkusta ei sallittu ennen vuotta 1924, yli 50 vuotta itse kulmapotkun käyttöönoton jälkeen.

Kulmapotku lisättiin sääntöihin vuonna 1872 korvaamaan aiemman säännön, jonka mukaan tuomittiin maalipotku tai pallon ulospotkaisu.

Kulmapotkun potkaisee vain hyökkäävän joukkueen pelaaja. Vastapelaajien on pysyttävä 9,15 m:n päässä.

Maalipotkun voi potkaista kuka tahansa kanssapelaaja. Useimmiten sen tekee maalivahti, mutta se ei ole pakollista.

Se, kumpi joukkue kosketti palloa viimeksi ennen sen ylitystä päätyrajan, ratkaisee, tuomitaanko kulmapotku vai maalipotku.

Kyseisen puolen avustava erotuomari osoittaa pelinjatkamistavan osoittamalla kulmakaarta kulmapotkun tai maalialuetta maalipotkun merkiksi.

Maalivahti saa vapaasti potkaista kulmapotkun kuten kuka tahansa muu pelaaja, ja kanssapelaaja suojaa maalia, kunnes maalivahti palaa.

Kulmapotkuissa puolustajat asettuvat haluamallaan tavalla, mutta vähintään 9,15 m:n päähän kulmakaaresta, kunnes pallo on pelissä.

Potkaisija asettaa pallon mihin tahansa kulmakaaren sisälle ennen potkua.

Potkaisija asettaa pallon mihin tahansa maalialueen sisälle. Pallon on oltava paikallaan.

Kulmapotku potkaistaan kulmakaarelta sillä puolella, jolla pallo ylitti päätyrajan.

Pallon on oltava potkun hetkellä paikallaan. Jos se vierii ennen potkua, erotuomari määrää pallon asetettavaksi uudelleen kaarelle.

Pallon noutaa kuka tahansa, tavallisesti pallopojat tai -tytöt. Sen jälkeen potkaisija suorittaa potkun.

Pelaaja, joka viivyttää pelin jatkamista, voidaan varoittaa epäurheilijamaisesta käytöksestä eli pelin jatkamisen viivyttämisestä.

Suorat maalit kulmista (olympiamaalit) on sallittu vuodesta 1924. Kulmapotkua kohdellaan suorana potkuna.

Maalipotkusta voi tehdä maalin suoraan vastustajan maaliin (harvinaista matkan ja ilmanvastuksen vuoksi). Suoraan omaan maaliin potkaistusta maalipotkusta tuomitaan kuitenkin vastustajalle kulmapotku.

Pallon vastaanottaminen suoraan kulmapotkusta ei ole paitsiota.

Suoraan maalipotkusta pallon vastaanottaminen on vapautettu paitsiosta.

Kulmalipputanko on kiinteä osa kenttää, eikä sitä saa koskaan siirtää potkun suorittamiseksi.

Vuodesta 2019 lähtien kanssapelaaja saa vastaanottaa pallon, vaikka se olisi vielä rangaistusalueen sisällä, kun se on potkaistu ja liikkuu selvästi.

Vastustajien on pysyttävä rangaistusalueen ulkopuolella, kunnes maalipotku on todella potkaistu ja pallo on pelissä.

Suoraan omaan maaliin kulmapotkusta = maalipotku vastustajajoukkueelle. Omaa maalia ei voi tehdä suoraan.

Suoraan omaan maaliin maalipotkusta = kulmapotku vastustajajoukkueelle.

Lyhyet kulmapotkut ovat taktinen vaihtoehto: pallo syötetään lähellä olevalle kanssapelaajalle. Pallo on pelissä, ja peli jatkuu normaalisti.

Pallo on kulmapotkussa potkaistava ja sen on liikuttava selvästi. Jos se ei liiku, potku uusitaan kulmakaarelta.

Pallo on maalipotkussa potkaistava ja sen on liikuttava selvästi. Jos se ei liiku, potku uusitaan.

Potkaisijan toinen kosketus = epäsuora vapaapotku vastustajajoukkueelle.

Maalivahdin toinen kosketus = epäsuora vapaapotku vastustajajoukkueelle.

Kuten suorasta vapaapotkusta, omaa maalia ei voi tehdä suoraan kulmapotkusta, vaan siitä tulee maalipotku vastustajalle.

Maalialueen ulkopuolelta potkaistu maalipotku on mitätön, ja se on uusittava oikeasta paikasta.

Jos vastustaja tulee rangaistusalueelle ennen kuin pallo on pelissä, maalipotku yksinkertaisesti uusitaan.

Kuten vapaapotkuissa, potkaisija voi hyödyntää tilanteen. Härskistä etäisyyden noudattamatta jättämisestä voidaan antaa varoitus.

Kiinnipitäminen rangaistusalueen sisällä = suoran vapaapotkun rikkomus alueen sisällä = rangaistuspotku.

Kulmalipputangon on oltava paikallaan. Potkua ei voi suorittaa ilman sitä (eikä silloin, kun se on tahallaan siirretty).

Kulmapotku (1872) edeltää reilusti sekä suoran maalin sallimista (1924) että nykyaikaista maalipotkun uudistusta (2019).

Suorat maalit kulmapotkusta, joita kutsutaan ”olympiamaaleiksi”, sallittiin ensimmäisen kerran vuonna 1924.

Vuonna 1924 Cesáreo Onzari (Argentiina) teki maalin suoraan kulmasta juuri olympiavoittajiksi kruunattua Uruguayta vastaan. Termi ”gol olímpico” (olympiamaali) vakiintui.

IFAB poisti vaatimuksen pallon poistumisesta rangaistusalueelta vuonna 2019, mikä muutti tapaa, jolla joukkueet rakentavat hyökkäyksiä maalipotkuista.

Ennen vuotta 2019 pallon oli poistuttava kokonaan rangaistusalueelta, ennen kuin kanssapelaaja sai koskettaa sitä. Vuoden 2019 muutos poisti tämän vaatimuksen.

Argentiinan Cesáreo Onzari teki ensimmäisen kuuluisan suoran kulmamaalin olympiavoittaja Uruguayta vastaan vuonna 1924, mistä termi ”olympiamaali” sai alkunsa.

Vuonna 1872 otettiin käyttöön kulmapotku, joka erotettiin maalipotkusta. Sitä ennen, kun pallo meni päätyrajan yli, palloa viimeksi koskettanut joukkue luovutti pallon yksinkertaisesti vastustajalle.

Vuoden 2019 sääntömuutos mahdollisti ”rakentamisen takaa” -taktiikat eli lyhyet syötöt puolustajien välillä alueen sisällä maalipotkuissa. Manchester City ja Liverpool hyödynsivät tätä.

Kulmakaari on ollut määritelty kulmapotkun käyttöönotosta lähtien. 1 metrin säde on pitkäaikainen sääntö.

Sääntö, jonka mukaan kulmapotku määräytyy sen mukaan, kumpi joukkue kosketti palloa viimeksi ennen sen menoa päätyrajan yli, on ollut voimassa vuodesta 1872.

Kulmapotku ei ole pelissä, ennen kuin pallo selvästi liikkuu pois kulmakaaresta. Jos se ei liiku, potku uusitaan.

Kun pallo on pelissä, takaisinsyöttösääntö on voimassa. Puolustaja potkaisee tarkoituksella maalivahdille = takaisinsyöttö = epäsuora vapaapotku, jos maalivahti käsittelee palloa.

Kulmapotkussa ei ole paitsiota. Seuraavassa pallonkosketuksessa normaalit paitsiosäännöt kuitenkin pätevät.

Potkaisija voi olla lähellä lippua. Itse lippua ei saa siirtää eikä käyttää apuna.

Vastustaja rangaistusalueen sisällä maalipotkun potkaisuhetkellä johtaa uusintaan, sillä hänen on oltava alueen ulkopuolella, kunnes pallo on pelissä.

Kun pallo on potkaistu ja liikkuu selvästi, se on pelissä. Kanssapelaajaan alueen sisällä osuminen on tavallista peliä.

Väärä kulma = potku uusitaan oikealta kaarelta sillä puolella, jolta pallo meni ulos.

Jos pelaaja käsittelee palloa ennen potkun suorittamista, tuomitaan suora vapaapotku. Pallo ei ollut vielä pelissä.

Pallo on pelissä, kun se on potkaistu ja on selvästi liikkunut. Pallon kimpoaminen tolppaan on tavallista peliä.

Niin kauan kuin osa pallosta koskettaa kulmakaarta tai on sen sisällä, potku on sääntöjenmukainen. Sen ei tarvitse olla kokonaan sisällä.

Kulmapotku tuomitaan, kun puolustava joukkue lyö pallon oman päätyrajansa yli. Maalipotku tuomitaan, kun hyökkäävä joukkue tekee niin.

Molemmista voi tehdä maalin suoraan. Kulmapotku: kulmakaarelta, pelinjatkamistapa pallon mentyä päätyrajan yli. Vapaapotku: rikkomuspaikalta, pelinjatkamistapa rikkomusten jälkeen.

Puolustavan joukkueen vapaapotku maalialueen sisällä noudattaa samaa sääntöä kuin maalipotku: se potkaistaan mistä tahansa alueen sisältä ja on pelissä heti potkaistuna.

Vuoden 2019 uudistus antoi joukkueiden rakentaa peliä takaa heti sen sijaan, että olisi odotettu pallon poistuvan rangaistusalueelta.

Olympiamaali = suoraan kulmasta. Muut kulmamaalit = kanssapelaaja koskettaa ensin (esim. päällä tai jatkolaukauksella).

Kulmapotku, rajaheitto ja maalipotku ovat kolme pelinjatkamistapaa, joissa paitsiota ei voida tuomita suoraan pelinjatkamisesta.

Kulmapotkun 9,15 m:n etäisyys vastaa vapaapotkun etäisyyttä ja on paljon suurempi kuin rajaheiton vaatimaton 2 m:n etäisyys.

Sisäänkierteinen kaartuu maalin eteen – palloon on helpompi osua päällä tai muuten. Ulkokierteinen kaartuu poispäin – maalivahdille vaikeampi, mutta puolustajat voivat kamppailla palloon.

Lyhyt kulmapotku: taktinen syöttö lähellä olevalle kanssapelaajalle. Keskitetty: perinteinen pallon vienti rangaistusalueelle päätä ja laukauksia varten.

Maalipotkun potkaisee yleensä maalivahti (koska hän on alueen sisällä). Kulmapotkuissa maalivahti puolustaa maalia.

Pallo päätyrajan yli puolustajasta = kulmapotku hyökkäävälle joukkueelle.

Pallo päätyrajan yli hyökkääjästä (ei maalia) = maalipotku puolustavalle joukkueelle.

Suora maali kulmasta = olympiamaali. Sallittu vuodesta 1924.

Kun pallo on pelissä (vuodesta 2019), takaisinsyöttösääntö on voimassa. Tarkoituksellinen potku maalivahdille, joka käsittelee palloa = epäsuora vapaapotku.

Kulmapotkuissa ei ole paitsiota eikä hyökkääjille ole erityistä aluerajoitusta, joten maalialueella seisominen on sallittua.

Kiinnipitäminen (suoran vapaapotkun rikkomus) rangaistusalueen sisällä = rangaistuspotku.

Vuodesta 2019 lähtien pallo on pelissä heti, kun se on potkaistu, joten hyökkääjän koskettaminen palloa alueen sisällä on täysin sallittua.

Hetkinen – kulmalipputanko ON osa kenttää. Pallo kimpoaa takaisin potkaisijalle – potkaisijan toinen kosketus = epäsuora vapaapotku vastustajalle (ei maalia).

Lyhyt kulmapotku on täysin sääntöjenmukainen taktiikka, ja siitä syntyvä maali lasketaan normaalisti.

Jotta maalipotku olisi pelissä, pallo on potkaistava ja sen on liikuttava selvästi. Jos se ei liiku, potku uusitaan.

Kulmapotku potkaistaan kulmakaarelta sillä puolella, jolla pallo ylitti päätyrajan.

Maalipotkut voidaan potkaista mistä tahansa maalialueen sisältä.

Kuten useimmissa vapaapotkuissa, vastapelaajien on oltava 9,15 m:n päässä kulmakaaresta, kunnes pallo on pelissä.

Vastapelaajien on oltava rangaistusalueen ulkopuolella, kunnes pallo on pelissä.

Suorat maalit kulmista (”olympiamaalit”) ovat olleet sallittuja vuodesta 1924. Pallon on mentävä maaliin suoraan kulmapotkusta.

Vuonna 1924 Cesáreo Onzari (Argentiina) teki maalin suoraan kulmasta olympiavoittaja Uruguayta vastaan. Termi ”gol olímpico” syntyi.

Kulmapotkun historia kulkee sen käyttöönotosta 1872 suoran maalin sallimiseen 1924 ja siitä asiaan liittymättömään maalipotkun uudistukseen 2019.

Vuoden 2019 uudistuksen ydinmuutos: pallo on pelissä heti, kun se on potkaistu, eikä sen tarvitse poistua rangaistusalueelta.

Kulmakaari on pelikentän jokaisessa kulmassa oleva neljänneskaari, jonka säde on 1 metri.

Molemmat ovat vapautettuja paitsiosta (rajaheittojen ohella).