Insportan kriketin opetussuunnitelmassa on viisi julkaistua tasoa, ja kullakin niistä viisi alatasoa: tasolla 1 opitaan, miten peli toimii, tasolla 2 säännöt käytännössä, tasolla 3 taidot ja taktiikka, tasolla 4 kilpakriketti kalenterinsa ympärillä ja tasolla 5 nykyaikainen ammattilaispeli teknologioineen, datoineen ja rahoineen. Kysymyksiä on noin 1300 ja testejä 130; jokaisessa testissä on kymmenen kysymystä, joissa on neljä vastausvaihtoehtoa ja yksi oikea vastaus. Jokainen kysymys on laadittu MCC:n krikettisääntöjen (vuoden 2017 laitos, 3. painos 2022), oman pelimuotonsa ICC:n pelimääräysten tai historian ja tilastojen osalta nimetyn lähdeteoksen pohjalta.
Miten kriketin opetussuunnitelma on jäsennetty
Kriketti oli ensimmäinen laji, jonka Insporta kirjoitti tyhjästä, joten sen viisi tasoa suunniteltiin yksi kerrallaan. Ne noudattavat tasoportaikkoa, jota jokainen Insportan laji käyttää, toistaiseksi Aloittelijasta Ylempään keskitasoon, sekä artikkelissa Miten Insporta kirjoittaa testin kuvattua prosessia: jokaiselle tasolle viiden alatason suunnitelma, kaksoiskappaleiden etsintä kaikkien jo julkaistujen kysymysten joukosta sekä oikean vastauksen ja kolmen väärän vaihtoehdon faktantarkistus ensisijaista lähdettä vasten.
Yksi sääntö painaa kriketissä enemmän kuin missään muussa Insportan lajissa: kysymys kertoo, mihin pelimuotoon se kuuluu. Over-tahdin rangaistus, powerplay, bouncereiden rajoitus ja vaihtopelaajan oikeudet eroavat kaikki Test-ottelun, ODI:n ja T20:n välillä, joten kysymykseen, joka ei nimeä pelimuotoaan, on yleensä useampi kuin yksi oikea vastaus.
Taso 1: Aloittelija – miten peli toimii
Taso 1 luo perustan: mikä ottelu on ja miten se voitetaan, päättyy tasapeliin tai jää ratkaisemattomaksi; kenttä, pitch ja sen viivat; lyöjän, syöttäjän, wicketinvartijan, kenttäpelaajan, kapteenin ja kahden tuomarin tehtävät; pallo, maila ja suojavarusteet; mailalla tehdyt juoksut, lisäjuoksut ja rajalyönnit; milloin pallo on pelissä ja milloin se on kuollut; pelimuodot viisipäiväisestä Test-ottelusta Twenty20:een; sekä se, kuka krikettiä johtaa, sääntöjen vaalijana toimivasta MCC:stä ICC:hen ja kansallisiin liittoihin. Sen viisi alatasoa ovat ottelun rakenne, ulosjäännin tavat, kenttä ja varusteet, juoksujen laskeminen ja lisäjuoksut sekä kolme pelimuotoa.
Taso 2: Alkeet – säännöt käytännössä
Taso 2 syventää sääntöjä, jotka taso 1 esitteli. Syöttäminen: syöttöaskel, etujalan ja takajalan no ball, heitto, beamer ja lyhyiden syöttöjen rajoitukset. Lyöminen: Obstructing the field, Hit the ball twice, Timed out sekä Retired hurt verrattuna Retired outiin. Kenttäpelaaminen ja wicketinvartijan tehtävä: missä wicketinvartija saa seistä ja liikkua, harhauttava kenttäpelaaminen (fake fielding), kentältä poistunut kenttäpelaaja ja vaihtopelaajasäännöt. Tuomarit ja päätökset: merkit, soft signal ja sen poistuminen käytöstä vuonna 2023, Decision Review System, umpire’s call ja pallonseuranta. Otteluita koskevat määräykset: powerplayt, over-tahdin rangaistukset, tauot, DLS pääpiirteittäin, aivotärähdysvaihdot ja free hit.
Taso 3: Esikeskitaso – taidot ja taktiikka
Taso 3 jättää sääntökirjan ja siirtyy pelitaitoon. Lyöminen lyöntiasennosta ja käynnistysliikkeestä etujalan ja takajalan lyönteihin, spinin pelaaminen vauhtisyöttöihin verrattuna, pallon jättäminen lyömättä ja sweep-lyönnit. Vauhtisyöttö: swing verrattuna seamiin, wobble ball, yorker ja bouncer, reverse swing ja mitä se edellyttää. Spinsyöttö: off spin ja leg spin, wrong’un ja carrom ball, lentorata (flight) verrattuna sivuttaiskaarteeseen (drift) sekä kuluneiden kohtien (rough) hyödyntäminen. Kenttäpelaaminen, kopit ja wicketinvartijan työ: nimetyt kenttäpaikat ja miksi pelaajat sijoitetaan niihin, koppien ottaminen slipissä sekä wicketinvartijan sijoittuminen aivan stumppien taakse tai kauemmas. Kapteenin tehtävät: pitchin lukeminen, milloin ottaa uusi pallo, kenttäasettelu suunnitelman mukaan, tavoittelu verrattuna puolustamiseen ja Twenty20-ottelun vieminen maaliin.
Taso 4: Keskitaso – kilpakriketti
Taso 4 käsittelee krikettiä ammattilaisurheiluna, jota pelataan kalenterin ympärillä. Kansainvälinen rakenne: Full Member- ja Associate Member -jäsenyys, World Test Championship ja sen pisteet, rankingit, kahdenväliset ottelusarjat ja Future Tours Programme. Suuret turnaukset ODI- ja T20-MM-kisoista Champions Trophyyn, World Test Championshipin finaaliin sekä naisten ja alle 19-vuotiaiden MM-kisoihin. Kansallinen ja franchise-kriketti: County Championship, Sheffield Shield, Ranji Trophy ja The Hundred; IPL, BBL, PSL ja CPL; draft verrattuna huutokauppaan. Pelin historia: ensimmäinen Test-ottelu vuonna 1877, The Ashes vuonna 1882, heittokriisit, World Series Cricket, ensimmäinen ODI vuonna 1971 ja T20 vuonna 2003 sekä Etelä-Afrikan eristäminen ja paluu. Lisäksi ennätykset ja tilastot: miten average, strike rate, economy ja net run rate lasketaan, sekä merkittävimmät ennätykset.
Taso 5: Ylempi keskitaso – nykyaikainen ammattilaispeli
Taso 5 kertoo, miten nykyajan krikettiä pelataan, seurataan ja johdetaan päivittäin. Teknologia kentällä: DRS alusta loppuun, Hawk-Eye-pallonseuranta ja sen virhemarginaali, UltraEdge ja Hot Spot, miten videotarkistus ratkaistaan sekä umpire’s call. Analytiikka: voittotodennäköisyysmallit, vastakkainasetteluiden (match-up) analyysi, wagon wheel- ja pitch map -kaaviot sekä se, miten data on muuttanut joukkuevalintoja ja taktiikkaa. Suuret kilpakumppanuudet The Ashesin ulkopuolella: Border-Gavaskar Trophy, Intia vastaan Pakistan sekä Australian ja Uuden-Seelannin väliset ottelut. Kriketin liiketoiminta: lähetysoikeudet, franchise-huutokaupat, liittojen tulot ja kriketin paluu olympialaisiin Los Angelesissa 2028. Lisäksi harjoittelu ja urheilutiede siinä muodossa kuin ammattilaisjoukkue niitä käyttää: kuormituksen hallinta, vammojen ennaltaehkäisy ja syöttöliikkeiden analyysi.
Mistä lähteistä kysymykset laaditaan
Auktoriteettijärjestyksessä: MCC:n krikettisäännöt (vuoden 2017 laitos, 3. painos 2022) itse sääntöjen osalta; kunkin pelimuodon ICC:n pelimääräykset, jotka syrjäyttävät säännöt kansainvälisessä kriketissä ja joissa pelimuotojen erot määritellään; kotimaisen sarjan omat kilpailumääräykset; sekä ESPNcricinfo ja Wisden historian, tilastojen ja hallinnon osalta. Sääntöjen mukaan oikea väite voi olla väärä ODI-ottelussa, koska pelimääräykset ovat muuttaneet sitä, joten jokainen kysymys mainitsee, kumpaan se perustuu. Taso 3 käsittelee pelitaitoa eikä sääntökirjaa, joten sen lähteinä ovat valmennuskirjallisuuden teokset.
Testejä kirjoitettaessa ja tarkastettaessa tarkistetut faktat tiloineen ja lähteineen on koottu sivulle Kriketin faktantarkistukset.
Mikä on tarkoituksella rajattu pois
Insporta mittaa kriketin tuntemusta, ei fyysistä kuntoa eikä yleistä kognitiota. Voima- ja kuntovalmennuksen ohjelmat, harjoituskuormitus ja urheilijan kehon biomekaniikka jäävät ulkopuolelle, kuten myös kaikki, mikä kuulostaisi täsmälleen samalta jossakin toisessa maila- ja pallopelissä: kysymys, joka koskee urheilijaa eikä krikettiä, on virheellinen, oli se kuinka hyvin kirjoitettu tahansa. Luvut, jotka muuttuvat pelimääräysten versiosta toiseen, kuten epäonnistuneiden DRS-tarkistusten tarkka määrä, kysytään suuntana eikä lukuna, joka vanhenisi jo saman kauden aikana. Tämän konstruktin perustelut esitetään artikkelissa Lajikohtainen tieto, ei yleistä aivoharjoittelua.
Mitä on suunnitteilla seuraavaksi
Tasoa 6 ja sitä seuraavia ei ole vielä suunniteltu, ja se on tarkoituksellista. Insporta suunnittelee tason vasta, kun edellinen on kirjoitettu, jotta suunnitelma perustuu siihen, mitä aiemmat tasot lopulta sisälsivät, eikä kuukausia aiemmin tehtyyn arvaukseen. Kun viisi tasoa on julkaistu, seuraava askel on päättää, mitä kuudennen tason tulisi tuoda lisää.