Hyötysääntö

Sääntö 5: erotuomari antaa pelin jatkua, kun rikkomus tapahtuu ja rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue hyötyy siitä, ja rankaisee alkuperäisen rikkomuksen, jos odotettu hyöty ei toteudu silloin tai muutaman sekunnin kuluessa.

Hyötymerkki on molemmat kädet ojennettuina eteen, yleensä sanallisen kutsun ”play on” kanssa. Yksi pystyyn nostettu käsi merkitsee epäsuoraa vapaapotkua, ja osoittava käsi näyttää vapaapotkun tai kulmapotkun suunnan.

Hyödyn on toteuduttava: rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue säilyttää todellisen edun, kuten pallon hallinnan, johon liittyy aito etenemismahdollisuus, laukauksen tai lupaavan hyökkäyksen. Pelkkä pallon koskettaminen vielä kerran ei riitä.

Jos odotettu hyöty ei toteudu muutaman sekunnin kuluessa, erotuomari rankaisee alkuperäisen rikkomuksen vapaapotkulla paikasta, jossa rikkomus tapahtui.

Sääntö 5 sallii erotuomarin pidättää pilliä muutaman sekunnin. Jos hyöty toteutuu, peli jatkuu, ja jos ei, erotuomari palaa takaisin ja rankaisee alkuperäisen rikkomuksen.

Hyötyetuun sisältyvästä rikkomuksesta ansaittua varoitusta tai kentältäpoistoa ei peruta, vaan se annetaan, kun pallo seuraavan kerran on poissa pelistä.

Hyöty on olemassa, jotta rikkonut joukkue ei hyödy rikkomuksesta. Ilman sitä kyyninen kaataminen katkaisisi lupaavan hyökkäyksen, ja vapaapotku olisi huono korvike hyökkäysjuoksulle kohti maalia.

”Play on” on erotuomarin sanallinen kutsu, jonka hän antaa kahden käden hyötymerkin kanssa. Se kertoo pelaajille, että rikkomus nähtiin mutta peli jatkuu, joten kenenkään ei pidä pysähtyä eikä valittaa.

Jos rikkomus jättää kaadetun joukkueen ilman hyödyllistä pallonhallintaa ja etenemismahdollisuutta, ei ole suojeltavaa hyötyä. Erotuomari vihellää heti ja tuomitsee vapaapotkun.

Rangaistuspotku on yleensä suurempi etu, joten rangaistusalueen sisällä hyötyä sovelletaan vain, kun on selvä mahdollisuus tehdä maali välittömästi. Muuten erotuomari tuomitsee rangaistuspotkun.

Sääntö 5 sanoo, että alkuperäinen rikkomus rangaistaan, jos odotettu hyöty ”ei toteudu silloin tai muutaman sekunnin kuluessa”. Säännössä ei ole kirjoitettu tarkkaa sekuntimäärää, ja erotuomariohjeissa puhutaan vain lyhyestä ajasta.

Jos hyöty toteutuu, alkuperäistä rikkomusta ei rangaista lainkaan, joten vapaapotkua ei tule. Ainoa selvitettävä asia on varoitus tai kentältäpoisto, joka annetaan, kun pallo seuraavan kerran on poissa pelistä.

IFAB lisäsi hyötyä koskevan lausekkeen vuonna 1903, jotta erotuomarin ei enää tarvinnut rangaista jokaista rikkomusta silloin, kun pilli vain auttaisi rikkonutta joukkuetta. Vuosi 1863 on ensimmäisten sääntöjen vuosi, 1925 paitsiosäännön muutos kolmesta puolustajasta kahteen ja 1970 korttien käyttöönotto.

Sääntö 5 antaa päätöksen yksin erotuomarille. Avustava erotuomari voi liputtaa rikkomuksen ja VAR voi tarkistaa sen seuraukset, mutta kumpikaan ei voi päättää, että peli saa jatkua.

Säännössä ei ole enimmäismäärää. Jokainen rikkomus arvioidaan erikseen. Käytännössä saman joukkueen toistuva rikkominen on itsessään syy keskeyttää peli ja antaa varoitus sen sijaan, että peliä jatkettaisiin edelleen.

Hyödyn peruuttaminen vie pelin takaisin alkuperäiseen rikkomukseen, ja pelinjatkamistapa toteutetaan rikkomuksen tapahtumapaikalta, ei sieltä, mihin pallo oli ehtinyt kulkea.

VAR-menettely kattaa neljä ottelun kulkuun vaikuttavaa tilannetta: maali/ei maalia, rangaistuspotku/ei rangaistuspotkua, suora punainen kortti (ei toinen varoitus) ja henkilön sekaannus. Itse hyötypäätös ei ole tarkasteltavissa, vaan vain sen seuraukset, jos ne kuuluvat näihin neljään.

”Ammattimaista rikkomusta” koskeva sääntö tuli vuonna 1990: rikkomuksesta, joka vei ilmeisen maalintekomahdollisuuden, tuli kentältäpoiston peruste.

Jokaisella rikkomuksella on oma kurinpidollinen seurauksensa, joten molemmat varoitukset annetaan seuraavassa pelikatkossa. Kaksi varoitusta samalle pelaajalle tarkoittaa kentältäpoistoa.

Hyöty kuuluu aina rikkomuksen kohteeksi joutuneelle joukkueelle, eikä sitä koskaan sovelleta rikkomuksen tehneen joukkueen hyväksi. Jos molempien joukkueiden pelaajat rikkovat samaan aikaan, erotuomari rankaisee vakavamman rikkomuksen.

Avustavan erotuomarin lippu on tieto, ei päätös. Sääntö 5 jättää hyödyn erotuomarin ratkaistavaksi, ja hän voi laskea lipun alas ja antaa hyökkäyksen jatkua.

Hyöty ei kuulu neljään tarkasteltavaan tilanteeseen. VAR voi puuttua vain, jos tapahtunut liittyy maaliin, rangaistuspotkuun, suoraan punaiseen korttiin tai henkilön sekaannukseen – esimerkiksi maalia edeltävässä hyökkäyksessä huomaamatta jäänyt rikkomus.

Kukaan pelaaja ei voi vaatia hyötyä eikä sen peruuttamista. Kapteeni voi kunnioittavasti puhua erotuomarille, mutta päätös on säännön 5 mukaan kokonaan erotuomarin.

Kaudesta 2025–26 alkaen vain joukkueen kapteeni saa lähestyä erotuomaria merkittävästä päätöksestä, ja hänen on tehtävä se kunnioittavasti. Se ei anna kapteenille valtaa itse päätökseen, ja muut pelaajat, jotka saartavat erotuomarin, voivat saada varoituksen.

Vain erotuomari näyttää kortit, ja hyötyetuun sisältyvästä rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään, kun pallo seuraavan kerran on poissa pelistä. Peliä ei keskeytetä pelkästään kortin antamiseksi.

Kun erotuomari on antanut hyötymerkin ja kutsunut ”play on”, pelaajien on jatkettava pelaamista, ja pelaaja, joka pysähtyy valittamaan, menettää edun.

Avustavat erotuomarit ja neljäs erotuomari voivat välittää erotuomarille tietoa, myös siitä, kehittyikö hyökkäys todella. Päätös hyödyn jatkamisesta tai peruuttamisesta pysyy erotuomarilla.

Protestointi sanoin tai elein on säännön 12 mukaan varoitukseen johtava rikkomus pelaajille, vaihtopelaajille ja taustahenkilöille yhtä lailla, eikä erimielisyys hyötypäätöksen kanssa ole poikkeus.

Merkki ei ole lopullinen: jos odotettu etu ei toteudu muutaman sekunnin kuluessa, erotuomari vihellää ja rankaisee alkuperäisen rikkomuksen.

Neljäs erotuomari auttaa pelaajavaihdoissa, lisäajassa ja teknisellä alueella, ja hän voi ilmoittaa näkemästään sopimattomasta käytöksestä. Hyöty ei kuulu hänen tehtäviinsä: sääntö 5 jättää sen erotuomarille.

Hyöty on vahvimmillaan, kun rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue säilyttää pallon hallinnan ja sillä on aito etenemismahdollisuus: läpiajo, ratkaiseva syöttö tai laukaus. Syvällä omalla kenttäpuoliskolla ilman käynnissä olevaa hyökkäystä vapaapotku on yleensä arvokkaampi.

Sääntö 5 ohjaa erotuomaria siten, että kun rikkomus ansaitsee kentältäpoiston, peli keskeytetään ja pelaaja poistetaan, ellei sen jälkeen ole mahdollisuutta tehdä maali. Vain aito, välitön tilaisuus oikeuttaa antamaan punaisen kortin rikkomuksen jatkua.

Kun kyse on väkivaltaisesta käytöksestä pallon ulkopuolella, suojeltavaa ei yleensä ole mitään ja kostoriski on olemassa, joten erotuomari keskeyttää pelin sen sijaan, että antaisi sen jatkua.

Erotuomari keskeyttää pelin epäillyn vakavan loukkaantumisen vuoksi, vaikka hyöty olisi käynnissä. Pelinjatkamistapa on silti alkuperäisestä rikkomuksesta tuomittu vapaapotku.

Säännössä 5 ei ole mitään, mikä rajoittaisi hyödyn hyökkäyspeliin. Jos puolustajaa vastaan rikotaan mutta hänen joukkueensa säilyttää pallon ja voi pelata sen turvallisesti ulos, erotuomari voi antaa pelin jatkua. Se on vain harvinaisempaa, koska vapaapotku on usein puolustavalle joukkueelle parempi lopputulos.

Hyöty ei rajoitu avoimeen peliin. Jos puolustaja rikkoo hyökkääjää kulmapotkun tullessa ja pallo silti putoaa hyökkääjälle laukaustilanteeseen, erotuomari voi antaa pelin jatkua ja käsitellä rikkomuksen seuraavassa pelikatkossa.

Hyödyn on oltava aito etu. Eristyksissä oleva pelaaja, jota todennäköisesti haastetaan heti uudelleen, ei hyödy mitään, joten erotuomari vihellää ja tuomitsee vapaapotkun.

Rangaistuspotku on yleensä suurempi etu, joten erotuomari tuomitsee sen, ellei maalintekomahdollisuus ole välittömästi käsillä.

Sääntö kysyy, hyötyykö rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue, ei sitä, mihin suuntaan se pelaa. Taaksepäin annettu syöttö, joka vapauttaa joukkueen paineesta, on etu, mutta sellainen, joka vain luovuttaa hyökkäyksen, ei ole, ja erotuomari voi silti palata rikkomukseen.

Hyöty on olemassa rikkomuksen kohteeksi joutuneelle joukkueelle. Jos rikkonut joukkue säilyttää pallon, suojeltavaa ei ole: erotuomari keskeyttää pelin ja tuomitsee vapaapotkun vastustajille.

Maali hyväksytään, ja alkuperäisestä rikkomuksesta ansaittu varoitus tai kentältäpoisto näytetään tässä pelikatkossa ennen alkupotkua.

Erotuomari voi palata takaisin vain niin kauan kuin hyöty on vielä epäselvä, minkä sääntö rajaa muutamaan sekuntiin. Kun hyökkäys on ehtinyt kehittyä ja menetetään tätä myöhemmin, rikkomus on mennyttä ja peli jatkuu.

Varoitus annetaan seuraavassa pelikatkossa täsmälleen samoin kuin se olisi annettu rikkomuksen hetkellä. Toinen varoitus samalle pelaajalle tarkoittaa kentältäpoistoa, ja hänen joukkueensa jatkaa yhtä pelaajaa vajaana.

Mahdollisuus palata rikkomukseen kestää vain muutaman sekunnin. Kun peli on selvästi edennyt, vapaapotku on lopullisesti menetetty – vaikka rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään edelleen seuraavassa pelikatkossa.

Toinen rikkomus on uusi rikkomus. Erotuomari keskeyttää yleensä pelin uudemman rikkomuksen vuoksi ja voi silti näyttää kortin ensimmäisestä rikkomuksesta samassa pelikatkossa.

Kentältäpoisto muuttuu varoitukseksi vain, jos hyödystä todella syntyy maali. Jos tilaisuus menee hukkaan, rikkonut pelaaja poistetaan kentältä seuraavassa pelikatkossa.

Hyöty pitää pallon pelissä, joten menetettyä aikaa ei ole korvattavana. Lisäaika on tarkoitettu todellisille pelikatkoille: pelaajavaihdoille, loukkaantumisille, korteille, maalijuhlinnalle ja videotarkastuksille.

Kun hyöty on selvästi toteutunut ja kokonaan uusi pelivaihe on kehittynyt, erotuomari ei voi enää palata takaisin. Juuri siksi päätös tehdään muutaman sekunnin kuluessa eikä minuutin.

Varoitus tai kentältäpoisto on se, jonka rikkomus ansaitsi, ja vain ajoitus muuttuu: se siirtyy seuraavaan pelikatkoon. Ainoa erityistapaus on rikkomus, joka vei ilmeisen maalintekomahdollisuuden ja josta syntyy sen jälkeen maali: silloin punainen kortti muuttuu varoitukseksi.

Hyöty toteutui – laukaus maalia kohti ja sen jälkeen kulmapotku. Alkuperäistä rikkomusta ei rangaista, ja ainoa selvitettävä asia on kortti, joka näytetään tässä pelikatkossa, jos rikkomus sen ansaitsi.

Hyötylauseke (1903) on vanhempi kuin näkyvät kortit (1970), ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemisestä annettavaa kentältäpoistoa koskeva sääntö (1990) ja kaudesta 2025–26 voimassa oleva vain kapteenin lähestymistapa, ja se on nuorempi kuin ensimmäiset kirjoitetut säännöt (1863).

Nykyinen lauseke on kirjoitettu hyödyn ympärille: peli jatkuu, kun rikkomus tapahtuu ja rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue hyötyy, ja rikkomus rangaistaan, jos hyöty ei toteudu silloin tai muutaman sekunnin kuluessa. Mittapuuna on hyöty, ei rikkomuksen törkeys.

Kun hyökkäyksen kaataminen rikkomalla oli muuttunut taktiikaksi, pelin jatkaminen ei enää ollut ystävällisyyttä hyökkäävää joukkuetta kohtaan, vaan keino riistää rikkojalta se, mitä rikkomuksella tavoiteltiin. Sitä varten käyttöön otettu kentältäpoisto toimii hyödyn kanssa eikä sitä vastaan.

Lauseke on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1903. Sanamuotoa on tarkennettu – etenkin nykyinen ilmaisu ”muutaman sekunnin kuluessa” ja nimenomainen sääntö, että kortit näytetään edelleen seuraavassa pelikatkossa – mutta sitä ei ole koskaan poistettu.

Kun keltaiset ja punaiset kortit olivat olemassa, rangaistus oli selvästi erotettavissa pelinjatkamistavasta. Säännöissä voitiin silloin todeta, että hyöty siirtää kortin seuraavaan pelikatkoon sen sijaan, että se menetettäisiin.

Näkyvä kahden käden merkki ja sanallinen kutsu kertovat kaikille, että erotuomari näki rikkomuksen ja päätti antaa pelin jatkua. Ne estävät pelaajia pysähtymästä siinä uskossa, että rikkomus jäi huomaamatta.

Kun videotarkastus on käytettävissä, erotuomarit voivat antaa epäselvän pelivaiheen pelata loppuun tietäen, että maali, rangaistuspotku, suora punainen kortti tai henkilön sekaannus voidaan vielä tarkistaa jälkikäteen.

Ajatus on pysynyt vakaana yli vuosisadan: pilli ei saa koskaan auttaa rikkonutta joukkuetta. Nykyinen sääntö 5 lisää vain tarkkuutta – muutaman sekunnin ajan, kortin seuraavassa pelikatkossa ja ohjeistuksen rangaistusalueelle.

Kahden käden merkistä tuli yleinen käytäntö vasta, kun erotuomaritoimintaa yhtenäistettiin 1900-luvun kuluessa; varhaiset erotuomarit huusivat enimmäkseen ”play on”. Pillejä oli muuten käytetty jo 1870-luvulta lähtien.

Rangaistuspotku, lähes varma tilaisuus kahdentoista jaardin päästä, voittaa yleensä pelin jatkamisen, joten hyöty rangaistusalueella varataan selvälle, välittömälle maalintekotilaisuudelle.

Kun molemmat joukkueet rikkovat yhtä aikaa, erotuomari rankaisee vain vakavamman rikkomuksen. Hyötyä ei voi jakaa kahden joukkueen kesken.

Hyöty riippuu siitä, hyötyykö rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue, ei rikkomuksen luokasta. Jos hyöty ei toteudu, pelinjatkamistapa on se, minkä rikkomus ansaitsi: suora tai epäsuora vapaapotku.

Hyöty on ohi: rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue on itse rikkonut, joten uudempi rikkomus rangaistaan ja vastustajat saavat vapaapotkun. Ensimmäisestä rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään edelleen tässä pelikatkossa.

Maalivahdilla, johon kohdistuu sääntöjenvastainen kamppailu mutta joka säilyttää hallinnan ja voi jatkaa pelinrakentelua, on käytännössä hyöty. Jos kamppailu irrottaa pallon tai pakottaa kiireiseen puhdistukseen, vapaapotku on arvokkaampi.

Erotuomari arvioi loukkaantumisen vakavuuden. Epäilty vakava loukkaantuminen tarkoittaa pelin keskeyttämistä heti, mutta lievempi isku voi odottaa pelivaiheen loppuun, jolloin vapaapotkua ei enää voi palauttaa.

Loukkaantuminen ei oikeuta rikkomusta. Alkuperäisestä rikkomuksesta ansaittu varoitus tai kentältäpoisto annetaan seuraavassa pelikatkossa, vaikka rikkonutta pelaajaa hoidettaisiin tai hänet olisi juuri vaihdettava pois.

Hyöty toteutui selvästi, sillä rangaistuspotku on paljon enemmän kuin ensimmäinen vapaapotku olisi ollut; alkuperäiseen rikkomukseen ei puututa, ja rangaistuspotkun pelikatkossa näytetään vain kortti, jos sellainen oli ansaittu.

Säännön 9 mukaan erotuomaripallo seuraa erotuomarin koskettamasta pallosta vain, jos pallo menee maaliin, pallonhallinta vaihtuu tai lupaava hyökkäys alkaa. Jos mitään tästä ei tapahdu, peli – ja hyöty – jatkuu.

Taustahenkilö, joka astuu kentälle ilman lupaa, tekee rikkomuksen ja voi saada varoituksen tai kentältäpoiston, ja aiempi rikkomus voidaan silti rangaista, jos hyöty ei koskaan toteutunut.

Suora punainen kortti on yksi neljästä tarkasteltavasta tilanteesta, joten VAR voi suositella kenttätarkastelua ja rikkonut pelaaja voidaan poistaa kentältä. Itse hyötypäätös ei ole tarkasteltavissa.

Hyödyn yhteydessä rikkomus tehtiin ja erotuomari päätti olla vihellämättä, joten kortti voi vielä seurata. Kun kyse on ”ei rikettä” -tilanteesta, rikkomusta ei ollut lainkaan: mitään ei ole ansaittu eikä mitään siirretä.

Joukkue ei koskaan valitse. Erotuomari joko antaa pelin jatkua, mikä on hyöty, tai keskeyttää pelin, minkä jälkeen kaadettu joukkue voi jatkaa nopeasti. Kun pilli on soinut, vapaapotku on ainoa tie.

Hyöty on pelikatkon puuttumista, ja erotuomaripallo on pelinjatkamistapa, jota käytetään, kun peli on keskeytetty ilman rikkomusta.

Hyöty on päätös, joka ilmoitetaan kahdella ojennetulla kädellä ja sanoilla ”play on”, ja se pitää kortin voimassa seuraavaa pelikatkoa varten. Huomaamatta jäänyt rikkomus ei sisällä merkkiä eikä lainkaan seurauksia.

Molemmissa lajeissa peli annetaan jatkua sen sijaan, että rikkojaa palkittaisiin, mutta rugbyn hyöty voi kestää paljon pidempään ja erotuomari voi silti palata alkuperäiseen merkkiin. Jalkapallossa aikaikkuna on vain muutama sekunti, minkä jälkeen rikkomus on mennyttä.

Rangaistuspotku on lähes varma tilaisuus, joten erotuomari tuomitsee sen, ellei hyökkääjillä ole jo maalia käden ulottuvilla.

Hyöty ei ole lainkaan pelinjatkamistapa: pallo pysyy pelissä ja joukkue säilyttää sen hyökkäyksen, joka sillä oli, toisin kuin epäsuora vapaapotku, joka keskeyttää pelin ja vaatii maalin syntymiseen toisen kosketuksen.

Avustavia erotuomareita ohjeistetaan pitämään lippu alhaalla, kunnes pelivaihe ratkeaa, ja erotuomarit pidättävät pilliä muutaman sekunnin. Vaisto on sama: peliä ei keskeytetä ennen kuin on selvää, kuka hyötyy. Mutta paitsio on avustavan erotuomarin ratkaisu ja hyöty erotuomarin.

Hyöty on elävä päätös, joka tehdään tilanteessa, eikä sitä voi säästää myöhemmäksi. Kurinpidollinen rangaistus on se, joka lykkääntyy – rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään, kun pallo seuraavan kerran on poissa pelistä.

Koripallossa jo aloitettu heitto lasketaan, kun rike tulee; jalkapallossa hyökkäyksen annetaan jatkua, kun pilli vain auttaisi rikkojaa. Molemmissa rike lasketaan kurinpidossa – jalkapallossa kortti vain tulee seuraavassa pelikatkossa.

Selvä maalintekotilaisuus on vahvin mahdollinen hyöty. Peli jatkuu, maali hyväksytään, jos se syntyy, ja rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään seuraavassa pelikatkossa.

Hyöty on olemassa vain, jos joukkue käyttää sen. Pysähtyminen valittamaan hukkaa edun, eikä erotuomari palauta vapaapotkua sen vuoksi, että pelaaja päätti pysähtyä.

Vapaapotku potkaistaan alkuperäisen rikkomuksen paikalta eikä paikasta, jossa pallo menetettiin, minkä vuoksi paluu on kaadetulle joukkueelle arvokas.

Kun hyötyä sovelletaan rikkomukseen, joka vei ilmeisen maalintekomahdollisuuden, ja maali syntyy suoraan, rikkonut pelaaja saa varoituksen eikä kentältäpoistoa.

Pystyssä pysyminen takaa tulevan peittävän puolustajan kanssa ei ole selvä maalintekotilaisuus, joten rangaistuspotku on suurempi etu ja erotuomari vihellää.

Jos säilytät hallinnan ja voit aloittaa hyökkäyksen, erotuomari voi antaa pelin jatkua: sinulla on jo etu. Jos kamppailu irrottaa pallon, joukkueellesi tuomittu vapaapotku on arvokkaampi.

Hyöty on puolustavalle joukkueelle sallittu, mutta harvoin hyödyllinen näin syvällä: rauhassa potkaistu vapaapotku on parempi kuin paineen alla selviäminen. Tämä arvio kuuluu erotuomarille, ei sinulle.

Aikaikkuna on muutama sekunti. Kun joukkueesi on selvästi jatkanut pelaamista, rikkomusta ei voi enää palauttaa. Vain kortti, jos sellainen oli ansaittu, on vielä tulossa.

Hyödyn ei tarvitse olla hyökkäys. Pallon pitäminen kulmassa pelin ollessa käynnissä on todellinen etu, ja rikkomuksesta ansaittu kortti voidaan silti näyttää seuraavassa pelikatkossa.

Hyötyetuun sisältyvästä rikkomuksesta ansaittu kortti on annettava, kun pallo seuraavan kerran on poissa pelistä; sitä ei voi säästää myöhempään pelikatkoon.

Kahden käden merkki tarkoittaa, että erotuomari näki rikkomuksen ja antoi pelin jatkua. Rikkomusta ei unohdeta, ja sen ansaitsema kortti näytetään seuraavassa pelikatkossa.

Sääntö 5 sallii erotuomarin rangaista alkuperäisen rikkomuksen, jos odotettu hyöty ei toteudu silloin tai muutaman sekunnin kuluessa. Myöhäinen vihellys on sääntö toimimassa kirjoitetulla tavalla, ei päätöksen kumoamista.

Rangaistusalueen sisällä hyötyä tulisi soveltaa vain, kun maali on välittömästi saatavilla; torjuttavissa oleva laukaus ei ole sitä, ja rangaistuspotku olisi ollut paljon suurempi etu.

Hyötyetuun sisältyvästä rikkomuksesta ansaittu kortti näytetään seuraavassa pelikatkossa – tässä rajaheitossa. Pelinjatkamistapaan se ei vaikuta: rajaheiton suorittaa edelleen se joukkue, jolla siihen on oikeus.

Hyöty toteutui mahdollisimman täysin. Rikkomukseen ei voi enää palata, kun etu on otettu; ainoa selvitettävä asia on kortti, jos rikkomus sen ansaitsi.

Sääntö 5 antaa sekä hyötypäätöksen että sen peruuttamisen erotuomarille; kukaan ei voi vaatia kumpaakaan. Jatkuva protestointi tekniseltä alueelta on itsessään varoitukseen johtava rikkomus.

Erotuomari punnitsee rikkomuksen kohteeksi joutuneen joukkueen hyötyä, ei sen mieltymystä. Joukkue ei koskaan saa valita hyödyn ja vapaapotkun välillä – sääntö 5 jättää sen kokonaan erotuomarin ratkaistavaksi.

Ensimmäinen varoitus olisi pitänyt näyttää hyödyn jälkeisessä ensimmäisessä pelikatkossa; toinen varoitus samalle pelaajalle tarkoittaa sitten kentältäpoistoa.

Erotuomari vain tarjoaa edun; vain pelaajat voivat ottaa sen. Joukkue, joka pysähtyy valittamaan, menettää hyökkäyksen eikä saa vapaapotkua takaisin, koska rikkomus on jo annettu mennä.

Ilman hyötyä kyyninen kaataminen katkaisisi aina hyökkäyksen ja antaisi rikkoneelle joukkueelle aikaa ryhmittyä uudelleen. Lauseke on olemassa, jotta pilli ei koskaan muutu palkinnoksi rikkomisesta.