Siirry sisältöön
Insporta Book
fi

Triathlon · Taso 8: Asiantuntija · Alataso 8.3

Uinnin hydrodynamiikka ja varusteet

10 testiä · 100 faktaa · päivitetty 12. lokakuuta 2026 · markdown

Veden läpi liikkumisen fysiikka: vesivastus, noste ja kehon asento, märkäpukutiede, swimskinit ja pukusäännöt, eteneminen, vastuksen ja voiman mittaaminen, peesaus, virtaukset ja suunnistus, virtaviivaisuus ja uinnin energetiikka.

Jokainen alla oleva testi koostuu kymmenestä Insporta-kysymyksestä. Testin alla oleva luettelo kertoo, mitä kysymykset tarkistavat: yksi fakta kysymystä kohden ja lähde, josta kysymys on kirjoitettu. Lukekaa se ennen testiä tai palatkaa siihen väärän vastauksen jälkeen.

Testi 1Vastus vedessäTee testi

  1. Pintakitka, painevastus (muotovastus) ja aaltovastus yhdessä vastustavat pinnalla uivaa uimaria.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  2. Vesi on suunnilleen 800–830 kertaa ilmaa tiheämpää, minkä vuoksi nopeudet vedessä ovat niin paljon pienempiä.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  3. Kuten ilmassa, vedenvastus skaalautuu suunnilleen nopeuden neliön mukana, joten tarvittava teho kasvaa suunnilleen kuution mukana.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  4. Aaltovastus kasvaa jyrkästi nopeuden mukana, kun uimari työntää edellään suurempaa keulaaaltoa.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · muistaminen

  5. Aaltovastus väheni vähäiseksi noin 0,5–0,7 m:n syvyydessä, minkä vuoksi liu'ut ja työnnöt tehdään veden alla.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · muistaminen

  6. Pinnan alla kulkeminen välttää aaltovastuksen, joten virtaviivainen liuku säilyttää nopeuden pidempään.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · soveltaminen

  7. Passiivinen vastus mitataan hinattavalta, liikkumattomalta keholta; aktiivinen vastus sisältää todellisen uinnin kehon liikkeet.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  8. Alaspäin viettävä keho esittää suuremman poikkipinnan ja jättää jälkeensä suuremman turbulentin jälkivanan.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  9. Kraulin bruttohyötysuhde on matala; paljon energiaa kuluu lämpöön ja veden liikuttamiseen kehon sijaan.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  10. Kun vastus kasvaa suunnilleen v:n neliön mukana, teho kasvaa suunnilleen v:n kuution mukana: 1,1 kolmanteen on noin 1,33.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

Testi 2Noste ja kehon asennon fysiikkaTee testi

  1. Noste on yhtä suuri kuin syrjäytetyn veden paino.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  2. Paikallaan kelluttaessa ilmaa täynnä olevat keuhkot asettavat nosteen keskipisteen lähemmäs päätä kuin massakeskipisteen, joka on lähempänä lantiota; nämä kaksi voimaa muodostavat momentin, joka painaa jalat alas. Vedon aikana tilanne muuttuu, kuten Yanai osoitti.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  3. Rasva (noin 0,9 g/ml) kelluu, kun taas lihas (noin 1,06 g/ml) uppoaa, joten kehonkoostumus muuttaa nostetta.

    Lähde: Pendergast et al., J Appl Physiol 1977 · muistaminen

  4. Merivesi, jonka tiheys on noin 1,025 g/ml, antaa suuremman nosteen kuin makea vesi.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  5. Vähemmän ilmaa keuhkoissa tarkoittaa pienempää syrjäytettyä tilavuutta ja heikompaa nostetta.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  6. Suurempi rasvamassa ja jalkoja alas painava pienempi momentti johtivat naisilla vaakasuorempaan asentoon ja pienempään vastukseen.

    Lähde: Pendergast et al., J Appl Physiol 1977 · muistaminen

  7. Jalkojen nostaminen antaa tasaisemman vartalolinjan ja pienemmän poikkipinnan veteen nähden.

    Lähde: Toussaint et al., Med Sci Sports Exerc 1989 · muistaminen

  8. Pull buoy -kelluke lisää nostetta alhaalla kehossa ja vastustaa jalat alas painavaa momenttia.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

  9. Tiiviit, laihat kehot uppoavat enemmän, erityisesti jaloista, mikä kasvattaa vastusta ja potkuun tarvittavaa ponnistusta.

    Lähde: Pendergast et al., J Appl Physiol 1977 · soveltaminen

  10. Noste on yhtä suuri kuin paino, joten keho pysyy syvyydessään ilman ponnistelua.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

Testi 3MärkäpukutiedeTee testi

  1. Umpisoluvaahto sulkee sisäänsä typpikuplia, mikä tekee materiaalista vettä kevyempää ja eristävää.

    Lähde: Toussaint et al., Med Sci Sports Exerc 1989 · muistaminen

  2. Molemmat sääntökokoelmat rajaavat märkäpuvun paksuuden 5 mm:iin nosteen rajoittamiseksi.

    Lähde: World Triathlon Competition Rules (2025) · muistaminen

  3. Noin 1,25 m/s nopeudella märkäpuku pienensi aktiivista vastusta suunnilleen 12–14 %.

    Lähde: Toussaint et al., Med Sci Sports Exerc 1989 · muistaminen

  4. Noste on hyödyllisintä lantiolla ja jaloissa, kun taas hartiat tarvitsevat liikkuvuutta vetoa varten.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  5. Liukkaat pinnoitteet vähentävät pintakitkaa ja karistavat vettä.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  6. Tiukka puku vastustaa rintakehän laajenemista ja lisää hengittämisen kuormitusta vedessä.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  7. Löysät tiivisteet kaulassa tai ranteissa päästävät veden kiertämään, mikä jäähdyttää uimaria ja lisää vastusta.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  8. Eristys, joka auttaa kylmässä vedessä, vangitsee lämpöä lämpimässä vedessä ja aiheuttaa ylikuumenemisen riskin kovissa ponnistuksissa.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  9. Säästetty voima kasvaa nopeuden mukana, vaikka heikommat uimarit hyötyvät ajallisesti enemmän kehonasentonsa vuoksi.

    Lähde: Toussaint et al., Med Sci Sports Exerc 1989 · muistaminen

  10. Hihojen poistaminen vähentää hartioiden rajoitusta; jalat, joissa noste on tärkeintä, pysyvät peitettyinä.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · soveltaminen

Testi 4Swimskinit ja tekstiilipukujen säännötTee testi

  1. Kymmeniä maailmanennätyksiä kaatui vuosina 2008–09 polyuretaanipuvuissa, minkä seurauksena FINA rajoitti puvut tekstiileihin.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  2. Vähän ilmaa läpäisevät paneelit lisäsivät nostetta ja puristivat kehon virtaviivaisempaan muotoon.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  3. Hyväksyttyjen pukujen on oltava tekstiilistä; miesten puvut ulottuvat vyötäröltä polveen, naisten olkapäältä polveen.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  4. Swimskin-puvut ovat pienikitkaisia tekstiilipukuja, joita käytetään kilpapuvun päällä vastuksen pienentämiseksi uinneissa, joissa märkäpukua ei käytetä. World Triathlon sallii ne ikäsarjaurheilijoille kaikissa kilpailuissa ja kieltää ne eliitti-, U23-, juniori-, nuoriso- ja paraurheilijoilta perusmatkalla ja sitä lyhyemmissä kilpailuissa.

    Lähde: World Triathlon Competition Rules (2025) · muistaminen

  5. Swimskin-pukujen on oltava tekstiilistä ilman neopreenia, joten ne eivät voi antaa kelluvuutta.

    Lähde: World Triathlon Competition Rules (2025) · muistaminen

  6. Pehmytkudoksen pitäminen tiukasti paikallaan antaa tasaisemman ääriviivan ja vähentää jälkivanaa ja tärinää.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  7. Hydrofobinen kangas karistaa vettä, mikä pienentää kitkaa ja estää puvun muuttumisen raskaaksi ja vettyneeksi.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  8. Hyväksyntätestit mittaavat muun muassa paksuuden, nosteen ja ilmanläpäisevyyden.

    Lähde: FINA Requirements for Swimwear Approval (2010) · muistaminen

  9. Swimskin antaa pienemmän vastuksen vedessä ja riisutaan vaihdossa.

    Lähde: World Triathlon Competition Rules (2025) · soveltaminen

  10. Mikä tahansa kelluva materiaali voi tehdä vaatteesta märkäpuvun, joka on kielletty silloin, kun märkäpuvut eivät ole sallittuja.

    Lähde: World Triathlon Competition Rules (2025) · soveltaminen

Testi 5Miten uimarit tuottavat etenemisvoimanTee testi

  1. Veden työntäminen taaksepäin synnyttää yhtä suuren ja vastakkaisen voiman uimariin.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  2. Counsilman sovelsi Bernoullin periaatetta ja väitti, että kädet toimivat kuin siivet ja synnyttävät nostovoimaa.

    Lähde: Counsilman, Biomechanics in Swimming symposium (1971) · muistaminen

  3. Tutkimusten mukaan eteneminen syntyy pääosin käteen ja kyynärvarteen kohdistuvista vastusvoimista, joihin nostovoima lisää osuutensa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  4. Osa työstä menee hukkaan veden työntämiseen ympäriinsä; etenemishyötysuhde on hyödyllinen osuus.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  5. Tutkimusten mukaan potku lisää nopeutta noin 10 %; sen pääasiallinen tehtävä on kehonasento ja tasapaino.

    Lähde: Deschodt et al., Eur J Appl Physiol 1999 · muistaminen

  6. Varhainen pystysuora kyynärvarsi tarjoaa enemmän taaksepäin suunnattua pinta-alaa ja lisää etenemisvoimaa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  7. Suurempi pinta työntää suurempaa vesimäärää vasten ja lisää voimaa hartian kautta.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  8. Kun käsi kiihdyttää vettä sen sijaan, että pitäisi siitä kiinni, vähemmän ponnistuksesta liikuttaa kehoa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  9. Voima saavuttaa huippunsa vetovaiheessa ja laskee palautusvaiheessa, joten nopeus nousee ja laskee jokaisen syklin aikana.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  10. Koska vastus kasvaa jyrkästi nopeuden mukana ja kiihdyttäminen vaatii työtä, tasaisempi nopeus on edullisempi.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

Testi 6Vastuksen ja voiman mittaaminen vedessäTee testi

  1. Vinssi tai hinausköysi vetää virtaviivaista uimaria, ja tarvittava voima kirjataan.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  2. Measuring Active Drag -järjestelmä käytti vedenalaisia voima-antureilla varustettuja tukia aktiivisen vastuksen arvioimiseen uinnin aikana.

    Lähde: Hollander et al., Int J Sports Med 1986 · muistaminen

  3. Kiinteää sidettä vasten uiminen voima-anturin kanssa antaa etenemisvoiman ilman eteenpäin liikettä.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  4. Paikallaan uiminen muuttaa vedon mekaniikkaa ja poistaa vastuksen, joten se ennustaa vapaata uintia vain osittain.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  5. Uimarit sprinttaavat sekä kiinnitetyn pienen hydrodynaamisen kappaleen kanssa että ilman sitä; nopeuden muutos antaa aktiivisen vastuksen.

    Lähde: Kolmogorov & Duplishcheva, J Biomech 1992 · muistaminen

  6. Kehoon kiinnitetyt kiihtyvyysanturit ja gyroskoopit tallentavat vetovaiheet, pyörimisen ja nopeuden muutokset.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  7. Kädet ja jalat tuottavat sekä etenemistä että vastusta, joten niiden erottaminen vaatii epäsuoria menetelmiä.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  8. Vedenalaiset kuvat paljastavat sen, mitä laiturilta ei näe, kuten käden radan ja lantion korkeuden.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  9. Hinausnopeuden kaksinkertaistaminen suunnilleen nelinkertaistaa vastusvoiman.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  10. Kun ponnistus ja vetotiheys pidetään vakiona, nopeampi aika tai pidempi matka vetoa kohden viittaa pienempään vastukseen.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

Testi 7Peesaus vedessäTee testi

  1. Uiminen 0–50 cm jalkojen takana pienensi passiivista vastusta noin 21 %.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  2. Sivuttainen peesaus noin lantion tasolla antoi pienemmän vastuksen vähenemisen kuin suoraan takana.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  3. Peesaus pienensi hapenottoa, veren laktaattia ja koettua rasitusta samalla nopeudella.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  4. Pienillä nopeuksilla ja turbulenttien jälkivanojen kanssa uimarin takana oleva suoja on epätäydellisempi.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  5. Hyöty on suurin aivan lähellä ja vähenee nopeasti etäisyyden kasvaessa.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  6. Samalla nopeudella uiminen pienemmällä ponnistuksella vähentää seuraaviin osuuksiin kulkeutuvaa väsymystä.

    Lähde: Delextrat et al., Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  7. Uinnissa peesanneilla triathlonisteilla oli parempi pyöräilyn hyötysuhde jälkeenpäin kuin yksin uinnin jälkeen.

    Lähde: Delextrat et al., Med Sci Sports Exerc 2003 · muistaminen

  8. Hyvä johtaja määrää linjan ja vähentää sitä, kuinka usein seuraaja nostaa päätä suunnan tarkistamiseksi.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · soveltaminen

  9. Hitaamman uimarin takana pysyminen säästää energiaa mutta voi maksaa aikaa kokonaisuudessaan.

    Lähde: Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 2003 · soveltaminen

Testi 8Virtaukset, linjat ja suunnistuksen fysiikkaTee testi

  1. Virtaukseen päin tähtääminen (ferry angle) kumoaa ajautumisen, jolloin todellinen reitti kulkee suoraan kohteeseen.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  2. Reitin pituus skaalautuu tekijällä 1/cos(10 astetta), eli noin 1,015, joten lisäystä tulee suunnilleen 1,5 %.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · soveltaminen

  3. Poikkeamat lisäävät pituutta ja korjaukset rikkovat rytmin, joten pienet virheet kasautuvat pitkällä uinnilla.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  4. Kello menettää signaalin aina, kun käsivarsi on veden alla, joten reitit arvioidaan paikannusten välillä.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  5. Lakin alle kiinnitettynä se on alttiina taivaalle tasaisemmin kuin ranteessa pidettävä laite.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  6. Virtausta vastaan maanopeutta pienentää virtauksen nopeus.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  7. Hidas vastavirran osuus kestää pidempään kuin nopea myötävirran osuus, joten nettovaikutus on hitaampi kokonaisaika.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  8. Vuorovesivirtaukset voivat voimistua tai kääntyä kilpailuajan aikana ja muuttaa parasta linjaa.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  9. Poijujen, rikkaruohojen tai uimareiden liike lämmittelyn aikana paljastaa virtauksen suunnan ja voimakkuuden.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · muistaminen

  10. Olosuhteissa, jotka työntävät uimareita pois linjalta, tiheämpi suunnan tarkistus huomaa ajautumisen ennen kuin se lisää matkaa.

    Lähde: Bowditch, American Practical Navigator (2019) · soveltaminen

Testi 9Kehon muoto ja virtaviivaisuusTee testi

  1. Runkonopeus kasvaa pituuden neliöjuuren mukana, joten pidemmät uimarit kohtaavat jyrkän aaltovastuksen nousun suuremmilla nopeuksilla.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · muistaminen

  2. Runkonopeudella keulaaallon pituus vastaa kehon pituutta ja vastus nousee jyrkästi.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · muistaminen

  3. Käsien pinoaminen ja pään puristaminen käsivarsien väliin minimoi otsapinta-alan ja painevastuksen.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  4. Pään nostaminen kallistaa kehoa, upottaa jalat ja lisää vastusta.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  5. Ajelun jälkeen uimareilla oli matalampi veren laktaatti ja parempi matka vetoa kohden samalla nopeudella.

    Lähde: Sharp & Costill, Med Sci Sports Exerc 1989 · muistaminen

  6. Kyljelleen kiertyminen pienentää veteen päin olevaa poikkipintaa vedon joissakin vaiheissa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  7. Vartalolinjan ulkopuolelle levittyvät jalat kasvattavat otsapinta-alaa ja turbulenssia.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  8. Pidemmät vivut ja suuremmat pinnat auttavat ankkuroimaan vettä ja kattamaan enemmän matkaa vetoa kohden.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  9. Heijastuneet aallot lisäävät turbulenssia; aaltoja vaimentavat ratanarut vähentävät sitä nopeissa altaissa.

    Lähde: Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 2006 · muistaminen

  10. Kiertyminen hengittämään toinen uimalasi vedessä pitää vartalolinjan ja lantion ylhäällä.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

Testi 10Uinnin energetiikkaTee testi

  1. Vedenvastus on niin suuri, että kilometrin uiminen kuluttaa moninkertaisesti enemmän energiaa kuin sen juokseminen.

    Lähde: di Prampero et al., J Appl Physiol 1974 · muistaminen

  2. Energiakustannus on aineenvaihdunnan energia jaettuna matkalla, ja se heijastaa vastusta ja hyötysuhdetta.

    Lähde: di Prampero et al., J Appl Physiol 1974 · muistaminen

  3. Koska vastus kasvaa nopeuden neliön mukana, metriä kohden kulutettu energia nousee jyrkästi suuremmalla nopeudella.

    Lähde: di Prampero et al., J Appl Physiol 1974 · muistaminen

  4. Uinnin taloudellisuus riippuu paljon tekniikasta, selvästi enemmän kuin juoksussa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  5. Vastuksen ja etenemishyötysuhteen erot hallitsevat uintinopeutta tietyllä aerobisella kapasiteetilla.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

  6. Pääasiassa käsillä tehtävä työ vaakasuorassa, veteen upotetussa asennossa johtaa matalampaan huippuhapenottoon.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  7. Uimarit, jotka kulkevat tietyllä nopeudella pidemmän matkan yhtä vetoa kohti, ovat yleensä taloudellisempia.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · muistaminen

  8. Märkäpuku vähentää vastusta, joten metriä kohti tarvitaan vähemmän aineenvaihdunnan energiaa.

    Lähde: Chatard & Millet, Sports Med 1996 · muistaminen

  9. Tekniikan kehittyminen pienentää vastusta ja parantaa eteenpäinvievää tehokkuutta, mikä nopeuttaa uintia ilman suurempaa aerobista tehoa.

    Lähde: Toussaint & Beek, Sports Med 1992 · soveltaminen

  10. Edullisemmin uitu uintiosuus jättää enemmän glykogeenia ja vähemmän väsymystä pidemmälle pyörä- ja juoksuosuudelle.

    Lähde: Delextrat et al., Med Sci Sports Exerc 2003 · soveltaminen

Lähteet

Vertaisarvioitu urheilutekniikan ja fysiologian kirjallisuus; vakiintuneiden tosiasioiden osalta julkaistut testidata ja standardit

  • Toussaint & Beek, Sports Med 199240
  • Bowditch, American Practical Navigator (2019)10
  • Chatard & Millet, Sports Med 19967
  • Chatard & Wilson, Med Sci Sports Exerc 20037
  • Vennell, Pease & Wilson, J Biomech 20066
  • World Triathlon Competition Rules (2025)6
  • FINA Requirements for Swimwear Approval (2010)6
  • Toussaint et al., Med Sci Sports Exerc 19894
  • Pendergast et al., J Appl Physiol 19773
  • Delextrat et al., Med Sci Sports Exerc 20033
  • di Prampero et al., J Appl Physiol 19743
  • Counsilman, Biomechanics in Swimming symposium (1971)1
  • Deschodt et al., Eur J Appl Physiol 19991
  • Hollander et al., Int J Sports Med 19861
  • Kolmogorov & Duplishcheva, J Biomech 19921
  • Sharp & Costill, Med Sci Sports Exerc 19891