Siirry sisältöön
Insporta Book
fi

Kriketti · Taso 8: Asiantuntija · Alataso 8.5

Kauden ja ohjelman rakentaminen

5 testiä · 50 faktaa · päivitetty 12. lokakuuta 2026 · markdown

Tällä alatasolla opitaan valmistava kausi, kilpailukausi ja otteluohjelma; otteluiden ympärille rakennettu harjoitusviikko; eri formaatteja yhdistävän kauden jaksotus; pelaajien seuranta sekä arviointi ja korjaus -kierto, joka muuttaa suunnitelmaa; sekä taustatiimi – lyönti-, syöttö-, kenttä- ja spinvalmentajat, analyytikko ja manageri – ja se, miten päävalmentaja määrittelee heidän tehtävänsä ja hyödyntää heidän raporttejaan.

Jokainen alla oleva testi koostuu kymmenestä Insporta-kysymyksestä. Testin alla oleva luettelo kertoo, mitä kysymykset tarkistavat: yksi fakta kysymystä kohden ja lähde, josta kysymys on kirjoitettu. Lukekaa se ennen testiä tai palatkaa siihen väärän vastauksen jälkeen.

Testi 1Valmistava kausi, kilpailukausi ja otteluohjelmaTee testi

  1. Kauden alkuvalmistelu on vuoden ainoa jakso, jolloin sarjapisteitä ei ole pelissä, joten valmentaja käyttää sen tekniikan ja peruskunnon hitaampaan uudelleenrakentamiseen ennen kuin tuloksilla alkaa olla merkitystä.

    Lähde: ECB:n kauden suunnittelun ohjeistus (kauden valmistelujakso) · muistaminen

  2. Kun otteluita on muutaman päivän välein, painopiste siirtyy rakentamisesta ylläpitoon, joten harjoitukset ovat lyhyempiä ja kevyempiä ja tähtäävät valmiuteen eikä tekniikan uudelleentyöstämiseen.

    Lähde: Cricket Australian ohjeistus kauden aikaiseen ohjelmointiin · muistaminen

  3. Kauden ulkopuoli alkaa todellisella palautumisella ja siirtyy sitten paineettomaan kuntoharjoitteluun ja taitotyöhön, jolloin pelaajat saapuvat kauden alkuvalmisteluun pohjan kanssa, jota hioa, eivätkä aloita kylmiltään.

    Lähde: Krikettivuoden jaksotus (makrosyklien rakenne) · soveltaminen

  4. Tiivis otteluputki tuo jo itsessään kuormituksen, joten välipäivät annetaan palautumiselle ja kevyelle harjoittelulle sen sijaan, että pidettäisiin harjoituksia, jotka jättäisivät pelaajat väsyneiksi seuraavaa ottelua varten.

    Lähde: Ottelutiheyden ja kuormituksen hallinnan ohjeistus · soveltaminen

  5. Kevennys vähentää harjoitusmäärää ennen tärkeintä ottelua, jotta kertynyt väsymys hälvenee ja pelaajat ovat fyysisesti ja henkisesti virkeitä yhtä tärkeintä ottelua varten.

    Lähde: Kevennys ja huipputason ajoitus tavoiteottelua varten · soveltaminen

  6. Harjoitusottelut asettavat valinnan ja kokoonpanot todellisiin ottelun olosuhteisiin, joten valmentaja oppii sen, mitä harjoitusverkko ei voi näyttää, ennen kuin tuloksilla alkaa olla väliä.

    Lähde: Kauden valmistelujakson harjoitusotteluiden ohjeistus (ECB) · muistaminen

  7. Kilpailujakso kulkee ottelukalenterin mukaan, joten sen tehtävä on pitää kunto ja taidot kauden alkuvalmistelussa saavutetulla tasolla eikä kehittää niitä enempää.

    Lähde: Jaksotuksen sanasto (kauden makrosyklit) · muistaminen

  8. Loukkaantumisesta palaava pelaaja tarvitsee oman rakennusvaiheensa, joten valmentaja laatii hänelle asteittain nousevan syöttömäärän, vaikka muu pelaajisto olisi jo hiomassa vireitään.

    Lähde: Kuormituksen asteittainen nosto pelaamiseen palatessa (yksilöllinen suunnittelu) · muistaminen

  9. Kauden alun harjoituksissa on vielä tilaa rakentaa, mutta ottelujen kasautuessa painopiste siirtyy pelaajien pitämiseen toimintakykyisinä ja valmiina eikä uuden opettamiseen.

    Lähde: Harjoittelun painopisteen vaihtuminen kauden mukaan (jaksotus) · soveltaminen

  10. Ottelut ovat kiintopisteitä, joita kaikki muu palvelee, joten valmentaja sijoittaa ne ensin ja suunnittelee sitten taaksepäin sovittaen kauden alkuvalmistelun, levon ja harjoitusviikot niiden väliin jääviin rakoihin.

    Lähde: Taaksepäin suunnittelu ottelukalenterista lähtien · soveltaminen

Testi 2Otteluiden ympärille rakennettu harjoitusviikkoTee testi

  1. ”MD” on ottelupäivä (match day), joten MD-1 on edellinen päivä, ja miinusluku laskee taaksepäin viikon läpi ottelusta, jonka ympärille viikko on rakennettu.

    Lähde: Otteluun nähden määräytyvän harjoitusviikon sanasto (Match Day Minus) · muistaminen

  2. Kova työ sijoitetaan viikon puoliväliin, jotta sen ja ottelun väliin jää selkeitä päiviä, jolloin pelaajat ehtivät omaksua kuorman ja virkistyä ennen pelaamista.

    Lähde: Viikon kuormitusrytmi ottelun ympärillä · muistaminen

  3. Ottelua edeltävä päivä on liian myöhäinen tekniikan muuttamiseen, joten MD-1 pidetään lyhyenä ja sitä käytetään suunnitelmien ja roolien vahvistamiseen jättäen pelaajat virkeiksi.

    Lähde: MD-1-harjoituksen suunnittelu (kertaus, ei kehittäminen) · muistaminen

  4. Kahden ottelun viikolla harjoittelulle jää lähes tilaa, joten välipäivät käytetään pelaajien palauttamiseen ja pelkkään toimintakyvyn ylläpitoon täysien harjoitusten sijaan.

    Lähde: Kahden ottelun viikko (viikon keskiosan harjoittelu minimiin) · soveltaminen

  5. Kova harjoittelu ottelun jälkeisenä päivänä lisää väsymystä pelaajien ollessa lamaantuneita, joten valmentaja pitää suunnitelmasta kiinni, antaa tunteiden laantua ja käsittelee virheet viikon puolivälin harjoituksessa.

    Lähde: Ottelun jälkeinen kuormitus ja tunnetilojen hallinta · soveltaminen

  6. Matkustaminen väsyttää pelaajia, vaikka he eivät harjoittele, joten valmentaja laskee sen osaksi viikon kuormaa ja pitää saapumisen jälkeisen työn lyhyenä.

    Lähde: Matkustaminen kuormituksena viikkosuunnitelmassa · muistaminen

  7. Suuren syöttöjakson jälkeen syöttäjän työmäärää on kevennettävä seuraavina päivinä, joten MD-2:lla hän syöttää tuntuman vuoksi mutta selvästi alle täyden harjoituksen verran.

    Lähde: Yksittäisen syöttäjän kuormitus joukkueen viikossa · soveltaminen

  8. Otteluun ankkuroitu viikko sijoittaa kovan työn sinne, missä siitä ehtii palautua, ja pitää ottelun lähipäivät kevyinä, mitä kiinteä viikkoaikataulu ei voi taata.

    Lähde: Otteluun sidotun viikkosuunnittelun perustelut · muistaminen

  9. Vaikka läsnäoloillat olisivat kiinteät, valmentaja voi silti vaihdella kunkin illan sisältöä kuormittamalla ottelusta kauempana olevaa iltaa ja pitämällä lähempää kevyenä.

    Lähde: Otteluun sidotun kuormituksen soveltaminen kiinteisiin seuraharjoituksiin · soveltaminen

  10. Ottelua seuraavana päivänä etusijalla on pelaajien palautumisen auttaminen ja tapahtuneen läpikäynti, joten fyysinen työ on kevyttä ja usein vapaaehtoista.

    Lähde: MD+1-palautumispäivän suunnittelu · muistaminen

Testi 3Eri formaatteja yhdistävän kauden jaksotusTee testi

  1. Formaatit palkitsevat erilaisia tempoja ja lyöntivalintoja, joten valmentaja käyttää formaatin vaihtumisen aikaan pelaajien harjoittelun ja ajattelutavan nollaamiseen sen sijaan, että olettaisi edellisen jakson tapojen siirtyvän.

    Lähde: Pelimuotojen välisen siirtymän hallinta · muistaminen

  2. Saman formaatin otteluiden ryhmittely antaa pelaajiston harjoitella kerrallaan yhtä vaatimusten joukkoa sen sijaan, että se nollattaisiin muutaman päivän välein, mihin viikoittainen vaihtelu pakottaisi.

    Lähde: Pelimuotojen lohkominen kansainvälisessä kalenterissa · soveltaminen

  3. Rajallisella kapasiteetilla pelaajan harjoittelu suunnataan formaattiin, jota pian pelataan, ja muut otetaan haltuun, kun ne tulevat aikataulussa taas vastaan.

    Lähde: Seuraavan pelimuodon priorisointi kuormituskaton alla · soveltaminen

  4. Test-ottelu vaatii kestävyyttä ja pitkäkestoista keskittymistä, joten T20-sarjan jälkeinen väli käytetään lyömiskestävyyden ja pitkien syöttöjaksojen uudelleenrakentamiseen sen sijaan, että jatkettaisiin lyhyen formaatin taitojen toistoa.

    Lähde: Punaisen pallon taitojen uudelleenrakentaminen valkoisen pallon jakson jälkeen · soveltaminen

  5. Pelaajiston jakaminen pallon värin mukaan antaa kullekin ryhmälle mahdollisuuden rakentaa formaattinsa vaatimat taidot ja rytmit sen sijaan, että jokainen pelaaja hajauttaisi harjoittelunsa molempiin.

    Lähde: Punaisen ja valkoisen pallon erilliset pelaajistorakenteet · muistaminen

  6. Lyhyt viikoittainen annos pitkän formaatin lyömistä pitää ajoituksen ja kärsivällisyyden toimintakuntoisina, joten pelaajat eivät aloita alusta, kun Test-kriketti taas palaa ohjelmaan.

    Lähde: Tauolla olevan pelimuodon ylläpito jakson aikana · soveltaminen

  7. Liian jäykkä formaattijakso voi jättää muiden formaattien taidot ruosteisiksi, joten valmentaja pitää pienen määrän formaattien välistä työtä käynnissä kunkin vaiheen läpi.

    Lähde: Liian kapeiden pelimuotojaksojen haitat · muistaminen

  8. Päällekkäisyydessä lähempi ottelu määrää viikon painopisteen, ja toiseen kilpailuun valmistaudutaan, kun siitä tulee seuraava peli, sen sijaan että jokainen harjoitus jaettaisiin kahtia.

    Lähde: Päällekkäisten kotimaisten sarjojen hallinta · soveltaminen

  9. Huippukunto sidotaan tärkeimpiin otteluihin, joten monen formaatin vuonna suunnitelma tähtää huippuun kunkin formaatin jaksossa eikä yhteen huippuun koko kaudelle.

    Lähde: Useat huippukuntoajoitukset usean pelimuodon vuonna · muistaminen

  10. Pelaaja, joka kantaa mukanaan kauden lyhyen formaatin valmistautumista, tarvitsee tietoista apua tempon ja puolustuksen säätämiseen, joten valmentaja suunnittelee tämän nollauksen sen sijaan, että luottaisi pelkän valinnan saavan sen aikaan.

    Lähde: Pelaajan perehdyttäminen pelimuodon vaihtuessa · soveltaminen

Testi 4Pelaajien seuranta sekä arviointi ja korjaus -kiertoTee testi

  1. Lyhyt lista suoritusta, kuormitusta ja hyvinvointia antaa valmentajalle tarpeeksi signaalia ongelman huomaamiseen ajoissa ilman taakkaa kerätä dataa, jonka perusteella kukaan ei toimi.

    Lähde: Kevyt pelaajaseuranta pelaajistossa · muistaminen

  2. Kunto, vammat ja tulokset muuttuvat kauden aikana, joten suunnitelmaa kohdellaan elävänä asiakirjana, jota ajoitetut tarkistukset päivittävät, eikä kiinteänä käsikirjoituksena.

    Lähde: Suunnitelma elävänä asiakirjana · muistaminen

  3. Lyhyt matalien tulosten jakso on yleinen eikä välttämättä merkitse paljon, joten valmentaja kerää tietoa ja etsii kuviota ennen kuin tekee muutoksen, jota vakiintunut pelaaja ei ehkä tarvitse.

    Lähde: Kuoppaan joutuneen pelaajan tilanteen arviointi ennen toimenpiteitä · soveltaminen

  4. Jakson tarkistus tehdään kasvotusten pelaajan kanssa, jotta siitä tulee yhteinen suunnitelma seuraavalle vaiheelle eikä alas annettu tuomio tai arkistoon unohtuva muistiinpano.

    Lähde: Pelaajakohtainen arviointi jakson päätteeksi · muistaminen

  5. Kun ottelukalenteri muuttuu, sen varaan rakennettu suunnitelma ei enää sovi, joten valmentaja työstää tulevat viikot uudelleen jäljellä olevan pohjalta sen sijaan, että jatkaisi tapahtumien ohittamalla aikataululla.

    Lähde: Suunnitelman mukauttaminen ottelukalenterin muuttuessa · soveltaminen

  6. Suunnitelma tarvitsee aikaa vaikuttaakseen, joten valmentaja, joka kirjoittaa sen uudelleen joka viikko, riistää pelaajilta vakaan työjakson, jonka avulla mikä tahansa lähestymistapa voisi osoittaa toimivuutensa.

    Lähde: Suunnitelman liiallinen muokkaaminen · muistaminen

  7. Yksi vauhdista jäävä pelaaja ei tarkoita ryhmän suunnitelman olevan väärä, joten valmentaja rakentaa hänelle yksilöllisen version sen sijaan, että hidastaisi kaikkia muita tai sivuuttaisi eron.

    Lähde: Yksilöllistäminen ryhmäsuunnitelman sisällä · soveltaminen

  8. Säännölliset lyhyet tarkistuskeskustelut tuovat väsymyksen tai matalan mielialan esiin ajoissa, jolloin valmentaja voi keventää pelaajan kuormaa ennen kuin asiasta tulee huono kunto tai vamma.

    Lähde: Hyvinvoinnin seuranta varhaisena varoitusjärjestelmänä · muistaminen

  9. Tarkistuksen tarkoitus on suunnata ponnistelut uudelleen, joten näyttö siitä, että kenttäpelaaminen on jäänyt jälkeen, johtaa siihen, että valmentaja antaa sille enemmän harjoitusviikosta ja karsii sitä, mikä on jo kunnossa.

    Lähde: Kauden puolivälin arvioinnin pohjalta toimiminen · soveltaminen

  10. Data auttaa vain, jos se johtaa päätökseen, joten valmentaja, joka kerää lukuja mutta ei koskaan muuta mitään niiden perusteella, on parempi jättämään keräämättä niitä kokonaan.

    Lähde: Seuranta on hyödyllistä vain, jos sen perusteella toimitaan · muistaminen

Testi 5TaustatiimiTee testi

  1. Kun asiantuntijat hoitavat yksityiskohdat, päävalmentajan rooli siirtyy suunnan asettamiseen, kauden suunnitelman koossa pitämiseen ja sen päättämiseen, mikä yksittäinen viesti ryhmälle kuuluu.

    Lähde: Päävalmentaja johtajana erikoisvalmentajien tiimissä · muistaminen

  2. Lyöntivalmentaja työskentelee sen parissa, miten pelaajat rakentavat vuoron, mitä lyöntejä he valitsevat ja miten he ajattelevat pesässä, ja jättää ottelun aikaiset kenttä- ja syöttöpäätökset kapteenille.

    Lähde: Lyöntivalmentajan roolin määrittely · muistaminen

  3. Erillinen spinvalmentaja on olemassa, koska hidas syöttäminen on oma taitolajinsa, joten hän ottaa spinsyöttäjät, kun syöttövalmentaja keskittyy seam- ja vauhtisyöttäjien ryhmään.

    Lähde: Syöttö- ja spinvalmentajien roolijako · muistaminen

  4. Kenttäpelivalmentaja rakentaa joukkueen maakenttäpelaamista ja kopeista huolehtimista harjoitteilla ja standardeilla, kun taas se, kuka pelaa, on kapteenin ja päävalmentajan valintakysymys.

    Lähde: Kenttävalmentajan roolin määrittely · muistaminen

  5. Analyytikko tutkii vastustajaa ja joukkueen omia lukuja ja tiivistää ne lyhyeksi, käytännölliseksi suunnitelmaksi, jota valmentajat ja kapteeni voivat todella käyttää ottelupäivänä.

    Lähde: Suoritusanalyytikon rooli krikettivalmennustiimissä · muistaminen

  6. Ristiriitaiset viestit tekevät pelaajista levottomia, joten henkilöstö sopii asiat etukäteen ja antaa yhden yhteisen viestin, kuka tahansa sen puhuukin.

    Lähde: ”Yksi ääni” valmennustiimiltä · soveltaminen

  7. Itsenäiset asiantuntijat voivat vetää eri suuntiin, joten uusi päävalmentaja aloittaa tekemällä jokaisen roolin ja raportointilinjan selväksi ennen kuin mitään krikettityötä tehdään.

    Lähde: Taustatiimin rakenteen luominen tehtävään tultaessa · soveltaminen

  8. Analyysi ansaitsee paikkansa, kun se muokkaa päätöksiä, joten päävalmentaja pyytää keskeiset kohdat ja vie ne valintaan ja taktiikkaan sen sijaan, että hukkuisi koko aineistoon.

    Lähde: Miten päävalmentaja hyödyntää analyysia · soveltaminen

  9. Yksinäisen valmentajan on silti huolehdittava lyömisestä, syöttämisestä, kenttäpelaamisesta ja suunnittelusta, joten vaihtokauppa on laajuus sen syvyyden sijaan, jonka täysi asiantuntijatiimi voi antaa kullekin alueelle.

    Lähde: Yhden valmentajan malli ja erikoisvalmentajien tiimi · soveltaminen

  10. Manageri ottaa matkustamisen, majoituksen, aikataulutuksen ja kentän ulkopuolisen hallinnon valmentajien harteilta, jotta heidän aikansa kuluu krikettiin eikä järjestelyihin.

    Lähde: Joukkueenjohtajan / toiminnan vastuuhenkilön rooli · muistaminen

Lähteet

ECB:n ja Cricket Australian valmennuskehykset sekä ICC:n valmentajakoulutuksen polku valmentajakehityksen rakenteeseen; yleinen krikettivalmennuskirjallisuus (Bob Woolmerin The Art and Science of Cricket, Mike Brearleyn The Art of Captaincy johtajuuteen) yksityiskohtiin. Jokaisella kysymyksellä on yksilöity lähde. Fyysinen valmistautuminen on rajattu pois: ei voima- ja kuntoharjoittelun ohjelmia, harjoituskuormia eikä biomekaniikkaa. Kysymykset on laadittu näiden lähteiden pohjalta, ei kopioitu niistä.

  • ECB:n kauden suunnittelun ohjeistus (kauden valmistelujakso)1
  • Cricket Australian ohjeistus kauden aikaiseen ohjelmointiin1
  • Krikettivuoden jaksotus (makrosyklien rakenne)1
  • Ottelutiheyden ja kuormituksen hallinnan ohjeistus1
  • Kevennys ja huipputason ajoitus tavoiteottelua varten1
  • Kauden valmistelujakson harjoitusotteluiden ohjeistus (ECB)1
  • Jaksotuksen sanasto (kauden makrosyklit)1
  • Kuormituksen asteittainen nosto pelaamiseen palatessa (yksilöllinen suunnittelu)1
  • Harjoittelun painopisteen vaihtuminen kauden mukaan (jaksotus)1
  • Taaksepäin suunnittelu ottelukalenterista lähtien1
  • Otteluun nähden määräytyvän harjoitusviikon sanasto (Match Day Minus)1
  • Viikon kuormitusrytmi ottelun ympärillä1
  • MD-1-harjoituksen suunnittelu (kertaus, ei kehittäminen)1
  • Kahden ottelun viikko (viikon keskiosan harjoittelu minimiin)1
  • Ottelun jälkeinen kuormitus ja tunnetilojen hallinta1
  • Matkustaminen kuormituksena viikkosuunnitelmassa1
  • Yksittäisen syöttäjän kuormitus joukkueen viikossa1
  • Otteluun sidotun viikkosuunnittelun perustelut1
  • Otteluun sidotun kuormituksen soveltaminen kiinteisiin seuraharjoituksiin1
  • MD+1-palautumispäivän suunnittelu1
  • Pelimuotojen välisen siirtymän hallinta1
  • Pelimuotojen lohkominen kansainvälisessä kalenterissa1
  • Seuraavan pelimuodon priorisointi kuormituskaton alla1
  • Punaisen pallon taitojen uudelleenrakentaminen valkoisen pallon jakson jälkeen1
  • Punaisen ja valkoisen pallon erilliset pelaajistorakenteet1
  • Tauolla olevan pelimuodon ylläpito jakson aikana1
  • Liian kapeiden pelimuotojaksojen haitat1
  • Päällekkäisten kotimaisten sarjojen hallinta1
  • Useat huippukuntoajoitukset usean pelimuodon vuonna1
  • Pelaajan perehdyttäminen pelimuodon vaihtuessa1
  • Kevyt pelaajaseuranta pelaajistossa1
  • Suunnitelma elävänä asiakirjana1
  • Kuoppaan joutuneen pelaajan tilanteen arviointi ennen toimenpiteitä1
  • Pelaajakohtainen arviointi jakson päätteeksi1
  • Suunnitelman mukauttaminen ottelukalenterin muuttuessa1
  • Suunnitelman liiallinen muokkaaminen1
  • Yksilöllistäminen ryhmäsuunnitelman sisällä1
  • Hyvinvoinnin seuranta varhaisena varoitusjärjestelmänä1
  • Kauden puolivälin arvioinnin pohjalta toimiminen1
  • Seuranta on hyödyllistä vain, jos sen perusteella toimitaan1
  • Päävalmentaja johtajana erikoisvalmentajien tiimissä1
  • Lyöntivalmentajan roolin määrittely1
  • Syöttö- ja spinvalmentajien roolijako1
  • Kenttävalmentajan roolin määrittely1
  • Suoritusanalyytikon rooli krikettivalmennustiimissä1
  • ”Yksi ääni” valmennustiimiltä1
  • Taustatiimin rakenteen luominen tehtävään tultaessa1
  • Miten päävalmentaja hyödyntää analyysia1
  • Yhden valmentajan malli ja erikoisvalmentajien tiimi1
  • Joukkueenjohtajan / toiminnan vastuuhenkilön rooli1