Erotuomari

Erotuomarilla on täysi valta panna täytäntöön jalkapallosäännöt siinä ottelussa, johon hänet on nimetty. Hänen päätöksensä pelin tosiasioista ovat lopullisia.

Keltainen kortti on varoitus. Pelaaja pysyy kentällä mutta häntä on virallisesti varoitettu. Toinen keltainen samassa ottelussa johtaa punaiseen korttiin.

Punainen kortti tarkoittaa, että pelaaja poistetaan kentältä ja hänen on poistuttava kentältä ja teknisestä alueesta. Joukkue jatkaa yhdellä pelaajalla vähemmän eikä voi tuoda tilalle korvaajaa.

Kaksi avustavaa erotuomaria valvoo kumpikin yhtä sivurajaa (A) ja auttaa paitsiotilanteissa, pallon poistuessa ulos ja tilanteissa, joita erotuomari ei näe.

Neljäs erotuomari avustaa pelaajavaihdoissa, hoitaa teknisiä alueita, näyttää lisäajan ja voi astua tuomaroimaan, jos erotuomari tai avustava erotuomari ei voi jatkaa.

VAR (videoerotuomari) on kentän ulkopuolinen erotuomari, joka tarkastelee videokuvaa ja voi neuvoa erotuomaria selkeässä ja ilmeisessä virheessä neljässä ottelun kulkuun vaikuttavassa tilanteessa.

Tekninen alue on kentän vieressä oleva erikseen määritelty alue. Valmentajien ja vaihtopelaajien on pysyttävä siinä ottelun aikana, ellei erotuomari anna lupaa poistua.

Piittaamaton taklaus rangaistaan vapaapotkulla ja keltaisella kortilla.

Kahta keltaista korttia samassa ottelussa seuraa punainen kortti.

Erotuomaristoon kuuluvat erotuomari, avustavat erotuomarit, neljäs erotuomari ja (käytettäessä) VAR-ryhmä. Kaikkia sitovat jalkapallosäännöt.

Kentällä tuomaroi vain yksi erotuomari. Muut erotuomariston jäsenet (avustavat, neljäs erotuomari, VAR) tukevat tätä yhtä erotuomaria sivurajalta tai kentän ulkopuolelta.

Kaksi avustavaa erotuomaria, yksi kummallakin sivurajalla, auttaa paitsiopäätöksissä, pallon poistuessa pelistä ja muissa tehtävissä.

Kaksi keltaista korttia samassa ottelussa johtaa automaattisesti punaiseen korttiin, ja pelaaja poistetaan kentältä.

VAR voi vain neuvoa; erotuomari katsoo näyttöä ja tekee lopullisen päätöksen.

VAR debytoi vuoden 2018 MM-kisoissa Venäjällä laajojen seurakilpailuissa vuosina 2016–2018 tehtyjen kokeilujen jälkeen.

Keltaisia ja punaisia kortteja käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 1970 MM-kisoissa Meksikossa, jotta päätökset olisivat selkeitä kielirajoista riippumatta.

Erotuomari sai täyden valtuuden kentällä vuonna 1891. Sitä ennen kapteenit ja tuomarit ratkaisivat riidat.

Jokaiseen otteluun nimetään yksi neljäs erotuomari, joka sijoittuu sivurajalle teknisten alueiden lähelle. Suurissa turnauksissa mukana voi olla myös varalla oleva avustava erotuomari.

Vakioerotuomaristossa on neljä jäsentä: erotuomari, kaksi avustavaa erotuomaria ja neljäs erotuomari. VAR lisää kentän ulkopuolisia erotuomareita, kun sitä käytetään.

Kentällä oleva erotuomari sai täyden valtuuden 1800-luvulla, neljäs erotuomari lisättiin paljon myöhemmin, ja VAR tuli MM-kisoihin viimeisimpänä.

Erotuomari pitää virallista aikaa. Stadionin kello on vain katsojia varten; jos se on eri mieltä erotuomarin kanssa, ratkaisee erotuomarin aika.

Erotuomari tekee lopullisen päätöksen, mutta nykyaikaisissa otteluissa maalirajateknologia ja VAR antavat objektiivista tietoa siitä, onko maali vai ei.

Vastaavan sivurajan avustava erotuomari nostaa lipun, kun paitsiorikkomus tapahtuu. Erotuomari tekee sitten lopullisen päätöksen.

Vaihtopelaaja saa tulla kentälle vasta, kun pois vaihdettava pelaaja on poistunut kentältä.

Avustavat voivat ehdottaa korttia, mutta vain kentällä oleva erotuomari näyttää keltaiset ja punaiset kortit.

Vain erotuomari voi tuomita rangaistuspotkun. Muut erotuomariston jäsenet voivat suositella sitä, mutta päätös on erotuomarin.

Avustava erotuomari seuraa sivurajaa tarkasti ja osoittaa, kun pallo menee ulos. Erotuomari tekee lopullisen päätöksen.

Neljäs erotuomari hoitaa tekniset alueet, varmistaa, että paikalla on vain valtuutettuja henkilöitä, ja ilmoittaa erotuomarille taustahenkilöiden sopimattomasta käytöksestä.

VAR ilmoittaa kentällä olevalle erotuomarille mahdollisesta selkeästä virheestä; lopullinen päätös tehdään kentällä näyttöä katsottuaan.

Erotuomarilla on valta keskeyttää, siirtää tai päättää ottelu ennenaikaisesti, jos olosuhteet ovat turvattomat. Hän neuvottelee muiden kanssa mutta tekee lopullisen päätöksen.

Kun peli on jatkunut, pelin jatkamiseen johtanutta päätöstä ei voi enää muuttaa.

Kauden 2019–20 säännöistä lähtien valmentajille ja muille taustahenkilöille voidaan antaa varoitus (keltainen) tai kentältäpoisto (punainen) sopimattomasta käytöksestä teknisellä alueella tai kentällä.

Vaihtopelaajille voidaan antaa varoitus (keltainen) tai kentältäpoisto (punainen) sopimattomasta käytöksestä teknisellä alueella tai kentälle tulon jälkeen.

VAR voi suositella tarkastelua selkeän ja ilmeisen virheen vuoksi, mutta kentällä oleva erotuomari säilyttää lopullisen vallan jokaisessa päätöksessä.

Sääntö 5 antaa erotuomarille vallan päättää ottelu ennenaikaisesti turvattomien olosuhteiden, sään, ulkopuolisen puuttumisen tai muiden hätätilanteiden vuoksi.

Rangaistuspotku tuomitaan vain, kun puolustava joukkue tekee suoraan vapaapotkuun johtavan rikkomuksen omalla rangaistusalueellaan. Alueen ulkopuolella tuomitaan vapaapotku.

Protestointi sanoin tai elein on varoituksen arvoinen rikkomus. Edes kapteeneilla ei ole erityistä oikeutta kiistellä erotuomarin kanssa.

Erotuomari saa kantaa mukanaan vain tuomaroinnin kannalta tarpeellisia varusteita: pilli, ajanottokello, muistikirja, kortit ja viestintävälineet muille erotuomariston jäsenille. Henkilökohtaiset puhelimet ovat kiellettyjä.

Suora punainen kortti voidaan näyttää raa'asta pelistä, väkivaltaisesta käytöksestä, ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemisestä ja muista kentältäpoistoon johtavista rikkomuksista.

Kentältä poistettua pelaajaa ei voi korvata; joukkue jatkaa vähemmällä pelaajamäärällä.

Kaksi varoitusta samassa ottelussa merkitsee kentältäpoistoa: punainen kortti seuraa toisesta keltaisesta.

Vastustajan tai minkä tahansa muun henkilön päälle sylkeminen katsotaan väkivaltaiseksi käytökseksi – suora punainen kortti.

Rangaistusalueen ulkopuolella ilmeisen maalintekomahdollisuuden vieminen kielletyllä pelillä tai käsivirheellä on suora punainen kortti.

Kun puolustaja vie ilmeisen maalintekomahdollisuuden rangaistusalueella yrittäessään aidosti pelata palloa, tuomitaan rangaistuspotku ja kortti lievenee keltaiseksi.

Toistuva ajanhukka (pelin jatkamisen viivyttäminen, hidas pelaajavaihto jne.) on varoituksen arvoinen rikkomus – keltainen kortti.

Loukkaavasta, solvaavasta tai herjaavasta kielenkäytöstä tai eleistä (OFFINABUS) rangaistaan suoralla punaisella kortilla.

Taustahenkilölle voidaan antaa varoitus luvattomasta kentälle menemisestä, ja hänet voidaan poistaa (punainen kortti) toistuvista rikkomuksista tai muusta vakavasta sopimattomasta käytöksestä.

Paidan riisuminen kokonaan maalia juhlittaessa johtaa varoitukseen (keltainen kortti) epäurheilijamaisesta käytöksestä riippumatta siitä, miten maali tehtiin.

Näytteleminen eli filmaus on epäurheilijamaista käytöstä ja johtaa varoitukseen. VAR:ia voidaan käyttää myös virheellisesti tuomittujen rangaistuspotkujen kumoamiseen.

Kentältä poistetun pelaajan on poistuttava kentältä ja tekniseltä alueelta; peliä ei voida jatkaa, niin kauan kuin hän kieltäytyy.

Englantilaisen erotuomarin Ken Astonin kerrotaan keksineen keltaisen ja punaisen kortin odottaessaan liikennevaloissa.

Punainen kortti näytetään kentältäpoistoon johtavasta rikkomuksesta, ja pelaajan on poistuttava pelikentältä.

Ennen vuotta 1891 riidat ratkaisivat kaksi tuomaria (yksi kummastakin joukkueesta) ja kentän ulkopuolella oleva erotuomari. Vuonna 1891 otettiin käyttöön kentällä toimiva erotuomari, jolla oli yksinvalta.

Pillit tulivat käyttöön 1870-luvun lopulla, kentällä toimiva erotuomari sai täyden päätösvallan sen jälkeen, ja neljäs erotuomari tuli mukaan paljon myöhemmin.

Neljäs erotuomari lisättiin virallisesti vuonna 1991 hoitamaan teknistä aluetta ja avustamaan pelaajavaihdoissa.

Onnistuneiden kokeilujen jälkeen VAR otettiin virallisesti mukaan jalkapallosääntöihin vuonna 2018 – samana vuonna, kun se debytoi MM-kisoissa.

Kumpikin joukkue nimesi kentälle oman tuomarin; jos nämä olivat eri mieltä, kuultiin kentän ulkopuolista erotuomaria. Nykyinen yhden kentällä toimivan erotuomarin rooli otettiin käyttöön vuonna 1891.

Italialainen erotuomari Pierluigi Collina valittiin FIFA:n parhaaksi erotuomariksi kuusi kertaa peräkkäin (1998–2003). Hän tuomitsi vuoden 2002 MM-kisojen finaalin.

FIFA lisäsi naiserotuomarit kansainväliselle listalleen vuonna 1996. Ensimmäinen naiserotuomari miesten MM-kisoissa oli Stephanie Frappart vuonna 2022.

VAR:ia käytettiin ensimmäisen kerran FIFA:n MM-kisoissa vuonna 2018 Venäjällä. Se auttaa erotuomaria selkeissä ja ilmeisissä virheissä neljässä ottelun kulkuun vaikuttavassa tilanteessa: maaleissa, rangaistuspotkuissa, punaisissa korteissa ja henkilöiden sekaannuksessa.

Maalirajateknologia ja VAR on tarkoitettu juuri tukemaan erotuomaria maali–ei maalia -ratkaisuissa. Jos ne vahvistavat pallon ylittäneen rajan, maali pysyy voimassa.

Useimpien kilpailumääräysten mukaan neljäs erotuomari on valmiina astumaan tilalle, kun erotuomari tai avustava erotuomari ei voi jatkaa.

Jos VAR-laitteisto pettää, ottelu jatkuu tavanomaisin kentällä toimivan erotuomariston menettelyin. VAR:n käyttöön ei ole velvoitetta.

Kun peli on jatkunut, erotuomari ei voi muuttaa päätöstään. Ennen pelin jatkamista tai VAR:n avulla hän voi ryhtyä kurinpidollisiin toimiin.

Erotuomari nostaa yhden käden pystysuoraan ja pitää sen ylhäällä, kunnes potku on suoritettu ja pallo koskettaa toista pelaajaa tai poistuu pelistä.

Molemmat käsivarret eteen osoittaen merkitsevät hyötyä: erotuomari on nähnyt rikkomuksen mutta antaa pelin jatkua, koska rikkomuksen kohteeksi joutunut joukkue hyötyy.

Varoituksia ja kentältäpoistoja voidaan antaa vaihtopelaajille, pois vaihdetuille pelaajille ja (vuodesta 2019) teknisellä alueella oleville taustahenkilöille.

Maali vai ei maalia on yksi tilanteista, jotka VAR voi tarkastaa, joten selkeä virhe voidaan korjata.

Pois vaihdettu pelaaja pysyy erotuomarin tuomiovallan alaisena. Hänelle voidaan antaa varoitus tai hänet voidaan poistaa kentältä sopimattomasta käytöksestä teknisellä alueella tai kentän lähellä.

Kun peli on jatkunut, kentällä tehtyä ratkaisua (esim. ei rikkomusta) ei voi muuttaa. Punainen kortti voidaan kuitenkin yhä näyttää, jos VAR tai avustavat erotuomarit vahvistavat vakavan rikkomuksen.

Jalkapallossa on yksi kentällä toimiva erotuomari ja kaksi avustavaa erotuomaria sivurajoilla. Rugbyunionissa on yksi erotuomari ja kaksi rajatuomaria, jotka tuomitsevat aktiivisesti kentällä.

Amerikkalaisessa jalkapallossa tuomarit heittävät keltaisia rangaistuslippuja merkiksi virheestä. Jalkapallon värilliset kortit ovat lajille ainutlaatuiset (samoin kuin useille sen johdannaisille, kuten rugbylle).

VAR rajoittuu neljään ottelun kulkuun vaikuttavaan luokkaan. NFL:n videotarkastelu voi koskea useimpia pelitilanteita, ja valmentajilla on ottelua kohden kiinteä määrä haasteita.

Avustavia erotuomareita kutsuttiin linjatuomareiksi 1990-luvulle asti.

Varhaisimmassa kodifioidussa jalkapallossa kapteenit neuvottelivat ratkaisuista kentällä. Riidat, joita ei saatu sovittua, vietiin tuomareille ja sitten erotuomarille.

Pelkästä kielletystä pelistä seuraa vapaapotku; varoitukseen liittyy keltainen kortti ja kentältäpoistoon punainen kortti.

Joukkueiden tuomarit korvattiin yhdellä kentällä toimivalla erotuomarilla 1800-luvulla; videoavusteisuus tuli 2000-luvulla.

Kriketissä on käytössä DRS (Decision Review System), jossa joukkueet voivat haastaa tuomareiden päätöksiä rajoitetun määrän kertoja vuoroa kohden. Siinä hyödynnetään pallon seurantaa ja muuta teknologiaa.

Suurissa kilpailuissa voidaan nimetä sekä neljäs erotuomari että varalla oleva avustava erotuomari. Kumpikin voi korvata erotuomariston jäsenen, joka ei voi jatkaa.

Jalkapallossa paitsio arvioidaan hetkellä, jolloin palloa pelataan kanssapelaajalle, toiseksi alimpaan puolustajaan nähden. Rugbyn paitsio perustuu dynaamisiin ruck- ja maul-linjoihin.

Pelin jatkamisen viivyttäminen, esimerkiksi potkaisemalla pallo pois, on varoituksen arvoinen rikkomus.

Vuoden 2019 sääntöjen jälkeen, jos pallo osuu erotuomariston jäseneen ja pallon hallinta vaihtuu (tai se johtaa suoraan maaliin tai maalintekomahdollisuuteen), peli jatketaan erotuomaripallolla.

Rangaistusalueen ulkopuolella maalivahti on kuin kuka tahansa muu pelaaja; pallon käsin pelaaminen ilmeisen maalintekomahdollisuuden viemiseksi johtaa kentältäpoistoon.

Vaihtopelaajiin sovelletaan sääntöjä. Sopimaton käytös teknisellä alueella, esineiden heittäminen mukaan lukien, voi johtaa varoitukseen.

Väkivaltaisesta käytöksestä tai muista pallottomista punaisen kortin tilanteista VAR hälyttää erotuomarin, joka tarkastelee tilanteen ja tekee päätöksen. Kentällä tehty ratkaisu pysyy erotuomarin ratkaisuna.

Paidan riisuminen kokonaan maalia juhlittaessa on varoitus epäurheilijamaisesta käytöksestä. Maali pysyy voimassa.

Kapteeneilla ei ole erityistä oikeutta väitellä, mutta rauhallinen selvennyksen pyytäminen on sallittua. Kortin laukaisee protestointi sanoin tai elein.

Valmentajien on pysyttävä teknisellä alueella. Luvaton kentälle meno on taustahenkilölle varoitus.

Jos maalivahdin ennenaikainen liike vaikuttaa potkuun ja rangaistuspotku torjutaan, potku uusitaan.

Jos erotuomari ja neljäs erotuomari eivät voi jatkaa, vanhempi avustava erotuomari voi ottaa tehtävän. Muutoin ottelu keskeytetään kilpailumääräysten mukaan.

Myös VAR:n kanssa kentällä toimiva erotuomari on ainoa, jolla on lopullinen päätösvalta jokaisessa ottelun aikaisessa ratkaisussa.

Keltainen kortti on muodollinen varoitus. Pelaaja pysyy kentällä mutta on saanut virallisen varoituksen.

Punainen kortti tarkoittaa, että pelaaja poistetaan kentältä eikä häntä voi korvata. Joukkue pelaa yhtä pelaajaa vähemmän.

Kummallakin sivurajalla työskentelee yksi kahdesta avustavasta erotuomarista, jotka auttavat paitsio-, pallo poissa pelistä- ja muissa ratkaisuissa.

VAR-tarkastelut rajoittuvat neljään ”ottelun kulkuun vaikuttavaan” luokkaan: maali vai ei maalia, rangaistuspotku vai ei, suora punainen kortti ja henkilöiden sekaannus.

Kortit nähtiin ensimmäisen kerran vuoden 1970 MM-kisoissa, neljäs erotuomari vuonna 1991 ja VAR vuonna 2018.

Neljäs erotuomari hoitaa vaihtotaulua ja vaihtomenettelyä erotuomarin luvalla.

Englantilaisen erotuomarin Ken Astonin kerrotaan keksineen idean liikennevaloista inspiroituneena. Kortteja käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 1970 MM-kisoissa.

Ennen vuotta 1891 riidat hoiti kaksi joukkueiden tuomaria ja kentän ulkopuolinen erotuomari. Vuonna 1891 otettiin käyttöön nykyinen yhden kentällä toimivan erotuomarin rooli.

Pään yläpuolelle nostettu yksi käsivarsi merkitsee epäsuoraa vapaapotkua; se pysyy ylhäällä, kunnes pallo koskettaa toista pelaajaa tai poistuu pelistä.