Maali vai ei maalia?

Sääntö 10 edellyttää, että koko pallo ylittää päätyrajan kokonaan maalitolppien välissä ja ylärimen alapuolella ilman rikkomusta.

”Koko pallo kokonaan rajan yli” -periaate on tarkka, ja se on maalirajateknologian perusta.

Maalirajateknologia seuraa palloa automaattisesti ja lähettää signaalin erotuomarin kelloon noin sekunnin kuluessa.

VAR on kentän ulkopuolinen erotuomari, joka tarkistaa tärkeät päätökset videolta ja suosittelee videotarkastelua; päätöksen tekee silti kentällä oleva erotuomari.

Oma maali lasketaan vastustajan hyväksi, mutta se kirjataan sille pelaajalle, joka ohjasi pallon omaan maaliinsa.

Päätyraja on kentän lyhyempi raja, jolla maalitolpat seisovat. Koko pallon on ylitettävä tämä raja, jotta maali syntyy.

Hylätty maali on maali, joka on mitätöity ennen maalia tai sen aikana tapahtuneen rikkomuksen vuoksi, kuten paitsion, kielletyn pelin tai käsivirheen.

Vain erotuomari voi vahvistaa maalin. Tulostaululla näkyvät vain hyväksytyt maalit.

Maalin puoleinen puolustaja seisoo hyökkääjän ja oman maalinsa välissä – puolustusperiaate, jolla estetään suorat laukaukset ja hyökkääjän läpiajot.

Ylärima on vaakasuora rima, joka yhdistää kahden tolpan päät (B). A osoittaa maalitolppaa ja C verkkoa.

Ylärimän alareuna on 2,44 m (8 jalkaa) maanpinnan yläpuolella.

Maalin sisämitta tolpasta tolppaan on 7,32 m.

VAR rajoitetaan neljään päätösluokkaan, jotta tarkastelut keskittyvät ottelun kulkuun vaikuttaviin hetkiin.

Maalirajateknologia antaa signaalin noin sekunnissa, VAR-tarkastus kestää sekunneista minuutteihin ja puoliaikatauko kestää enintään 15 minuuttia.

Huippujalkapallo-otteluissa tehdään keskimäärin alle kolme maalia, jääkiekossa noin kuusi, käsipallossa yli viisikymmentä ja koripallossa noin kaksisataa pistettä.

Jokainen maali jalkapallossa on tasan yhden arvoinen – toisin kuin koripallossa, jossa korista voi saada 1, 2 tai 3 pistettä.

Kolme maalia yhdessä ottelussa samalta pelaajalta on hattutemppu – jalkapallossa suuri yksilöllinen saavutus.

Kameraperusteinen maalirajateknologia (esimerkiksi Hawk-Eye) käyttää noin 7 nopeaa kameraa maalia kohti – yhteensä 14 – sekä magneettianturiin perustuvaa vaihtoehtoa.

VAR-ryhmään kuuluu tyypillisesti päävideoerotuomari sekä 2–3 avustavaa videoerotuomaria (AVAR), jotka erikoistuvat paitsioihin, uusintoihin ja muuhun tukeen.

Maalitolppien leveyden on oltava sama kuin päätyrajan (ja muiden rajojen), enintään 12 cm. Näin raja itse ei anna toiselle joukkueelle etua.

Erotuomari on ainoa päätöksentekijä. Teknologia ja VAR tukevat erotuomarin valtaa mutta eivät koskaan korvaa sitä.

Maalirajateknologia on käytännössä ratkaiseva, mutta virallisesti erotuomari saa tiedon ja erotuomari tuomitsee maalin.

Kentän ulkopuolella seuraavat VAR-erotuomarit ilmoittavat erotuomarille mahdollisista selkeistä virheistä. Erotuomari päättää sitten, katsooko hän näyttöä ja muuttaako päätöstä.

Kentällä oleva erotuomari katsoo itse näyttöä ja tekee lopullisen päätöksen VAR:n suosittelemän tarkastelun jälkeen.

Oma maali lasketaan toisen joukkueen hyväksi; tilastoissa se kirjataan sille pelaajalle, jonka kosketus ohjasi pallon omaan maaliin.

Useimmilla sarjoilla on kiistanalaisten maalien lautakunta, joka tarkastelee epäselviä tapauksia. Päätös ratkaisee, kenelle tilasto kirjataan.

Maalirajateknologia lähettää automaattisen signaalin, värinän ja sanan GOAL, kentällä olevan erotuomariston jäsenen kelloon.

VAR:n live-kokeilut hyväksyttiin vuonna 2016, VARia käytettiin vuoden 2018 MM-kisoissa ja puoliautomaattista paitsioteknologiaa vuoden 2022 MM-kisoissa.

Erotuomari varmistaa ennen alkupotkua, että maalirajateknologia toimii; apuna on järjestelmän toimittajan tekninen tuki.

Avustava erotuomari antaa neuvoja. Erotuomarin päätös on lopullinen siitä, hyväksytäänkö maali.

Maali voidaan tehdä millä tahansa kehonosalla paitsi käsillä tai käsivarsilla. Päällä tehdyt maalit ovat yleinen tapa.

Maali voidaan tehdä millä tahansa kehonosalla paitsi käsillä tai käsivarsilla. Rintakehällä tehdyt maalit ovat sallittuja.

Reidellä tehdyt maalit ovat sallittuja – niitä syntyy melko usein keskitysten hallinnasta.

Tahallisella kädellä tai käsivarrella tehty maali hylätään säännön 12 nojalla.

Maali voidaan tehdä suoraan kulmapotkusta, mutta vain vastustajaa vastaan.

Suorat maalit maalipotkusta ovat sallittuja vastustajaa vastaan. Sellaisia on nähty ammattilaisotteluissa.

Maalia ei voi tehdä suoraan rajaheitosta. Jos pallo menee suoraan vastustajan maaliin, peli jatkuu maalipotkulla.

Maalia ei voi tehdä suoraan omaan maaliin alkupotkusta. Jos pallo menee omaan maaliin kenenkään muun koskematta siihen, pelinjatkamistapa on kulmapotku vastustajalle.

Maalivahti ei saa käsitellä palloa, jonka kanssapelaaja on tarkoituksella potkaissut hänelle takaisin; vastustaja saa epäsuoran vapaapotkun.

Maalivahdit voivat laillisesti tehdä maalin vapaasta pelistä – jopa maalipotkuista, vapaapotkuista ja päällä.

Paitsio on yleisin syy hylätyille maaleille. Paitsioasemassa oleva hyökkääjä, joka vaikuttaa peliin, mitätöi maalin.

Maali, joka on tehty maalintekijän tahallisella käsivirheellä (tai kanssapelaajan käsivirheellä välittömästi ennen maalia), hylätään.

Osa pallosta on yhä rajan yläpuolella, joten se ei ole ylittänyt rajaa kokonaan: ei maalia.

Kun erotuomari on keskeyttänyt pelin, pallo on poissa pelistä, joten sen jälkeen maaliin mennyt laukaus ei lasketa.

Jos ulkopuolinen puuttuminen selvästi esti maalin, erotuomari voi hyväksyä maalin. Muuten peli jatkuu erotuomaripallolla.

Hyökkäävän joukkueen tekemä rikkomus ennen maalia mitätöi maalin. Puolustava joukkue jatkaa asianmukaisella vapaapotkulla.

Jos pallo kimpoaa erotuomaristoon kuuluvasta henkilöstä suoraan maaliin, maalia ei hyväksytä. Peli jatkuu erotuomaripallolla (vuodesta 2019 lähtien).

Paidan riisuminen juhlinnan yhteydessä on varoituksen arvoinen teko, mutta se ei muuta maalia.

Aitoihin kiipeäminen juhlinnan aikana on epäurheilijamaista käytöstä ja varoituksen arvoinen rikkomus – mutta maali pysyy voimassa.

Väkivaltainen käytös maalin jälkeen ei mitätöi maalia. Pelaaja poistetaan kentältä ja lisärangaistukset seuraavat.

Maalirajateknologia debytoi vuoden 2014 MM-kisoissa Brasiliassa huomiota herättäneiden tapausten jälkeen (erityisesti Frank Lampardin hylätty maali vuonna 2010).

VAR debytoi vuoden 2018 MM-kisoissa Venäjällä. Ranska hyötyi MM-finaalin ensimmäisestä VAR:n vaikuttamasta rangaistuspotkusta.

Lampardin selvä maali, joka ylitti rajan noin 1 m:llä (Saksaa vastaan vuonna 2010), muodostui käännekohdaksi – FIFA hyväksyi maalirajateknologian kokeilut nopeasti.

Hurstin toinen maali vuoden 1966 finaalissa (Englanti–Länsi-Saksa) osui rimaan ja pomppasi alas, mutta oli epäselvää, ylittikö pallo rajan. Maali hyväksyttiin.

Maaliverkot patentoitiin John Brodien toimesta vuonna 1890, ja ne otettiin ensimmäisen kerran virallisesti käyttöön vuonna 1891.

VAR tarkistaa videokuvan ja suosittelee tarkastelua; erotuomari katsoo näyttöä ja tekee lopullisen päätöksen.

Maalirajateknologiasta keskusteltiin 2000-luvun puolivälistä lähtien, ja kokeiluja tehtiin useita. IFAB hyväksyi sen käytön virallisesti vuonna 2012 – pitkä prosessi teknisessä muutoksessa.

Yli vuosisadan ajan maalit ratkaisivat vain erotuomariston silmät; IFAB hyväksyi myöhemmin maalirajateknologian, ja sen kellosignaali otettiin käyttöön sen jälkeen.

Qatarin vuoden 2022 MM-kisoissa käytettiin pallon sisällä olevaa 500 Hz:n IMU-anturia ja 12 erityistä seurantakameraa puoliautomaattisten paitsiopäätösten tueksi.

Maradona löi pallon kädellä maaliin Englantia vastaan vuoden 1986 MM-kisojen neljännesvälierässä. Erotuomari ei nähnyt sitä – ja maali hyväksyttiin.

Maali tuomitaan sillä hetkellä, kun koko pallo ylittää rajan kokonaan. Se, että pallo pyörii sen jälkeen takaisin peliin, ei ole merkitystä.

Se, lasketaanko maali, riippuu pallon sijainnista. Puolustajan kehonosilla ei ole merkitystä päätyrajan arvioinnissa.

Ulkopuolinen puuttuminen keskeyttää pelin; jos pelaaja ei ole tehnyt rikkomusta, peli jatkuu erotuomaripallolla.

Tolppaan osuminen ei ole maali: pallo ei koskaan ylittänyt rajaa kokonaan tolppien välissä, ja se on edelleen pelissä.

Maalin estäminen tarkoituksellisella käsivirheellä on kentältäpoistoon johtava rikkomus, ja vastustaja saa rangaistuspotkun.

Maali tuomitaan, kun koko pallo ylittää rajan – vaikka maalivahti pitäisi siitä kiinni. Siksi maalivahteja opetetaan ensin poistamaan pallo rajan tuntumasta.

Pelaaja voi hetkellisesti olla sivurajan ulkopuolella (esimerkiksi potkaisemassa palloa takaisin rajan takaa) ja silti tehdä maalin laillisesti, kunhan pallo oli pelissä.

Kun koko pallo on ylittänyt rajan kokonaan, maali lasketaan heti riippumatta sen jälkeisestä toiminnasta.

Pilli päättää puoliajan. Kunhan maali tehtiin ennen pilliä, se on pätevä – vaikka sekunnin murto-osalla.

Maalivahdin sijainti on hänen oma valintansa. Jos hän ei ole paikalla ja maali tehdään, maali lasketaan (ja maalivahtia voidaan varoittaa pelin viivyttämisestä).

Maalirajateknologia keskittyy yksinomaan siihen, ylittikö pallo päätyrajan. VAR käsittelee maaleja, rangaistuspotkuja, punaisia kortteja ja henkilöllisyyden sekaannuksia.

Jalkapallomaali on aina yhden arvoinen, koripallon korit kahden tai kolmen, ja rugbyunionin try on arvokkaampi kuin yksikään niistä.

Rugbyssa on monimutkainen pistelasku, jossa on useita tapoja saada eriarvoisia pisteitä. Jalkapallo on yksinkertaisempi.

Oma maali lasketaan toisen joukkueen hyväksi aivan kuten mikä tahansa muu maali; vain maalin kirjattu tekijä on eri.

”Koko pallo kokonaan rajan yli” -periaate on ollut olemassa 1800-luvulta lähtien, mutta sen valvonta on parantunut huomattavasti maalirajateknologian myötä.

Kaikki neljä VAR-luokkaa noudattavat samaa menettelyä: VAR:n hälytys → erotuomarin tarkastelu → erotuomarin päätös.

Vapaapotkut voivat olla suoria tai epäsuoria (rikkomuksesta riippuen). Rangaistuspotkut ovat aina suoria, ne suoritetaan 11 metristä, ja puolustajana on vain yksi pelaaja (maalivahti).

Maalirajateknologia tuli käyttöön vuonna 2014, VAR vuonna 2018 ja puoliautomaattinen paitsioteknologia vuonna 2022.

Jalkapallon maalinteko ei rajoita kehonosia (paitsi kädet ja käsivarret). Kaikki maalit ovat yhden pisteen arvoisia.

Haamumaalit ovat erotuomarin virheitä. Hylätyt maalit noudattavat sääntöjä, mutta niitä ei lasketa rikkomuksen vuoksi.

Pallo on yhä rajan yläpuolella, joten se ei ole ylittänyt rajaa kokonaan. Rajan koskettaminen ei riitä.

Paitsio pelinrakentelussa mitätöi maalin riippumatta pienestä marginaalista.

Suorat vapaapotkut voivat tuottaa maalin suoraan. Epäsuorissa vapaapotkuissa tarvitaan ensin toinen kosketus.

Omat maalit lasketaan vastustajan hyväksi ja kirjataan sille pelaajalle, joka ohjasi pallon omaan maaliinsa.

Kimmokkeet omaan maaliin ovat omia maaleja. Tarkoituksella ei ole merkitystä – joukkue vain päästää maalin.

Maalia ei voi tehdä suoraan maalintekijän kädestä tai käsivarresta, ei edes vahingossa, joten VAR hylkää sen.

Jos kanssapelaaja käsittelee palloa välittömästi ennen maalia (tarkoituksella tai vahingossa) ja maali syntyy siitä, maali hylätään.

Käsivirhe rangaistusalueen ulkopuolella on suoran vapaapotkun rikkomus. Maali hylättäisiin rikkomuksen vuoksi.

Pilli päättää puoliajan, eikä sen jälkeen voi laskea mitään, kuinka läheltä tahansa.

Kun VAR vahvistaa kentällä tehdyn päätöksen, maali pysyy voimassa. Peli jatkuu normaalisti alkupotkulla.

Maali edellyttää, että koko pallo on kokonaan koko rajan yli (C). A, B ja D ovat kukin yhä osittain rajan päällä.

Erotuomari on ainoa päättävä taho. Teknologia antaa tietoa mutta ei korvaa erotuomaria.

Jalkapallon pistelasku on yhtenäinen – jokainen maali lasketaan yhdeksi.

GLT = Goal-Line Technology eli maalirajateknologia, automaattinen järjestelmä rajan ylityksen havaitsemiseen.

VAR = Video Assistant Referee eli videoerotuomari – kentän ulkopuolinen erotuomari, joka tarkastelee tiettyjä päätöksiä videolta.

Tahallinen käsivirhe mitätöi maalin säännön 12 nojalla.

Omat maalit lisäävät vastustajan tulosta ja kirjataan sille pelaajalle, joka ohjasi pallon sisään.

VAR rajoitetaan näihin neljään ”ottelun kulkuun vaikuttavaan” luokkaan.

Videoryhmä tarkistaa kuvan ja suosittelee tarkastelua; kentällä oleva erotuomari katsoo näyttöä ja päättää.

Ensin tuli maalirajateknologia, sitten VAR ja sitten puoliautomaattiset paitsiopäätökset.