Siirry sisältöön
Insporta Book
fi

Tennis · Taso 6: Edistynyt · Alataso 6.4

Heikkouden hyödyntäminen

4 testiä · 40 faktaa · päivitetty 12. lokakuuta 2026 · markdown

Vastustajan heikkouden muuttaminen pisteiksi: heikomman puolen löytäminen ja painostaminen, rytmin rikkominen, kentän etu- ja takaosan käyttö sekä vartaloon pelaaminen.

Jokainen alla oleva testi koostuu kymmenestä Insporta-kysymyksestä. Testin alla oleva luettelo kertoo, mitä kysymykset tarkistavat: yksi fakta kysymystä kohden ja lähde, josta kysymys on kirjoitettu. Lukekaa se ennen testiä tai palatkaa siihen väärän vastauksen jälkeen.

Testi 1Heikompi puoliTee testi

  1. Molempien puolten testaaminen ensimmäisissä peleissä osoittaa, kumpi tuottaa virheitä.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  2. Lyönti, joka saa kaikki pallot, lämpenee ja paranee; vahvuuteen tulevien pallojen sekoittaminen pitää sen epämukavana.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  3. Vastustajan vetäminen sivulle vahvalla puolella jättää heikon puolen auki seuraavalle pallolle.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  4. Kaksi kättä rajoittavat sitä, kuinka alas pelaaja ylettää matalaan, liukuvaan palloon.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  5. Isot pisteet ovat kohtia, joissa heikompi lyönti todennäköisimmin pettää, joten sille annetaan pallo reilulla varalla.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  6. Siirtyminen rystykulman suuntaan antaa heidän kiertää sen, mikä osoittaa, etteivät he luota siihen.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  7. Väsyneet jalat ja kädet vaikuttavat ensin epäluotettavimpaan lyöntiin.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  8. Heikkous löydetään ensin, sitten avataan ja hyökätään.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  9. Mitä useammin heikko puoli saa pallon, sitä helpompi vastustajan on odottaa sitä.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

  10. Rystypuolelle siirtyminen jättää kämmenkulman auki.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

Testi 2Vastustajan rytmin rikkominenTee testi

  1. Rytmipelaajat luottavat tuttuun ajoitukseen; vauhdin muuttaminen vie sen pois.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  2. Vauhdinvaihto rikkoo kuvion, johon vastustaja on tottunut.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  3. Pelaaja, joka lainaa vauhtia, kokee hitaan, pyörivän pallon vaikeammaksi lyödä lujaa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  4. Vaihtelu auttaa vain niin kauan kuin pelaaja pystyy yhä hallitsemaan jokaisen lyönnin.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  5. Hyökkääminen syvältä ja hartioiden yläpuolelta on matalan todennäköisyyden lyönti, joten hyökkääjä pysyy kurissa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  6. Hitaampi pallo saapuu myöhemmin, mutta sen energiaa on vähemmän ohjattavaksi.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  7. Pelaajat, jotka viihtyvät tasaisessa kovassa pallorallyssa, kokevat epäsäännöllisen sekoituksen vaikeimmaksi ajoittaa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  8. Mitä nopeampi ja suorempi pallo, sitä enemmän energiaa se kantaa vastustajan käytettäväksi.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  9. Vauhdinvaihto toimii parhaiten, kun vastustaja on asettunut tuttuun vauhtiin.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

  10. Neljän samanvauhtisen pallon jälkeen lyönti 5 on yhtäkkiä paljon hitaampi: se on vauhdinvaihto.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

Testi 3Eteen ja taakseTee testi

  1. Vastoin tahtoaan verkolle tuotu pelaaja joutuu pelaamaan lentolyöntejä ja peittämään lobeja, joita hän harjoittelee vähiten.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  2. Kun vastustaja on verkolla, tila on hänen vierellään ja takanaan.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  3. Suunnan vaihtaminen eteenpäin liikkumisesta taaksepäin vie aikaa ja tasapainoa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  4. Mitä kauempana vastustaja seisoo, sitä enemmän kenttää on hänen edessään.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  5. Raskas, syvä pallo pomppaa korkealle takarajan lähellä ja pakottaa askeleen taaksepäin.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  6. Nopea, eteenpäin liikkuva pelaaja muuttaa lyhyen pallon hyökkäysmahdollisuudeksi.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  7. Pallorallyt harjoittavat eniten sivuttaisliikettä; eteen- ja taaksepäin liikkumista harjoitellaan usein vähemmän.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  8. Mitä kauempana verkosta vastustaja seisoo, sitä pidempi on juoksu jättöpallolle.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

  9. Asema ja eteenpäin liikkuminen ratkaisevat, toimiiko lyhyt pallo.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  10. Selvästi takarajan takaa verkon yli juuri ylittävä pallo on vaikein tavoittaa ajoissa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

Testi 4Vartaloon pelaaminenTee testi

  1. Kun pallo tulee vartaloon, kyynärpää jää puristuksiin, joten pelaaja voi vain työntää tai torjua sen.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  2. Mitä pidemmät vivut, sitä enemmän tilaa pelaaja tarvitsee heilautukselle.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  3. Ahtaasta asemasta pelattu lentolyönti palaa yleensä keskelle ja pehmeänä.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  4. Matalat vartaloon lyödyt pallot ovat reilua taktiikkaa; päähän tähtääminen riskeeraa vamman ja on huonoa urheilijanhenkeä.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  5. Hidas, lyhyt pallo antaa vastustajalle aikaa väistää ja heilauttaa vapaasti.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  6. Jalkoihin tuleva pallo ei anna korkeutta eikä tilaa, joten vastaus on ahdas ja suuntautuu ylöspäin.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  7. Vartalo antaa varaa kuten kentän keskiosa, mutta ahtauttaa silti vastustajaa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  8. Mitä enemmän tilaa lyönti tarvitsee, sitä enemmän vartaloon tuleva pallo sitä haittaa: pitkät heilautukset kärsivät eniten, tiiviit vähiten.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

  9. Tilan tekeminen tulee ensin; lyhyempi heilautus pitää sitten lyönnin hallinnassa.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · muistaminen

  10. Vartaloon tuleva pallo vie tilan, jota täysi heilautus tarvitsee; sivulle tuleva pallo jättää sen.

    Lähde: Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka) · soveltaminen

Lähteet

ITF:n valmentajakoulutuksen materiaalit, ITF Coaching & Sport Science Review, liittojen opetussuunnitelmat, yleiset valmennuskirjat; alkuperäiset kysymykset on laadittu itse, mitään ei ole kopioitu. Numeroidut ITF:n säännöt kuuluvat sääntöluokkaan.

  • Yleinen valmennuslähdeteos (ottelutaktiikka)40