Uintitekniikka ja uintisarjat

Noste on keskittynyt keuhkojen kohdalle, kun taas massa on keskittynyt jalkoihin, joten keho kiertyy tämän epäsuhdan ympäri, kunnes jalat roikkuvat alhaalla.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kun kehon toista päätä nostetaan, toinen pää laskee pisteen ympäri, jossa noste ja paino eivät ole tasapainossa, joten koholla oleva pää on yksi yleisimmistä syistä jalkojen roikkumiseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Rintakehä on kehon kelluva pää, joten sen kevyt painaminen kiertää kehoa keuhkojen ympäri ja nostaa jalat ylös.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Tukeva keskivartalo yhdistää kehon osat ja pitää asennon, mutta vapaauinnissa käsivarret ovat silti pääasiallinen vauhdin lähde keskivartalon voimasta riippumatta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Märkäpuku korvaa uppoavat jalat, mikä on hyödyllistä kilpailupäivänä mutta voi peittää virheen, jonka muuten haluaisit korjata.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Koko ylävartalo kiertyy yhtenä yksikkönä selkärangan ympäri; jos hartiat kiertyvät lantiosta riippumatta, syntyy vääntö eikä rotaatiota.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Rotaatio hyödyntää vahvempia lihaksia kuin pelkkä hartia ja pidentää vetoa; vauhti syntyy silti kädestä ja kyynärvarresta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Perässä roikkuvat jalat toimivat jarruna, koska ne tarjoavat vastaan tulevalle vedelle suuremman pinta-alan; hyöty on vastuksen pieneneminen, ei lisäteho.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Enemmän vetoja lyhyemmälle matkalle on tyypillinen merkki vedon pituuden romahtamisesta. Korjaus on yleensä vauhdinjako tai kestävyys eikä kovempi uiminen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vastus ja vauhdin tuotto ovat kaksi erillistä vipua. Pään ja kehon asento vaikuttavat ensimmäiseen; otevaihe ja käden nopeus toiseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Tavoitteena on kääntää kyynärvarsi ja käsi yhdeksi taaksepäin suuntautuvaksi melaksi vedon alkuvaiheessa eikä vasta myöhään.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Pudonnut kyynärpää kääntää melan alaspäin ja kutistaa sen suunnilleen pelkän käden kokoiseksi, jolloin suuri osa vaivannäöstä menee hukkaan.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vauhdin tuotto noudattaa Newtonin kolmatta lakia, joten jokaisen työnnön hyödyllinen osa on taaksepäin suuntautuva komponentti.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vedon alkuosa on veteen tarttumisen valmistelua; voima kohdistetaan vasta, kun kyynärvarsi on kulmassa taaksepäin.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vedon katkaiseminen lonkan kohdalla heittää hukkaan vaiheen, jossa käsivarsi on voimakkaimmassa taaksepäin suuntautuvassa asennossaan.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Selkäuinnin potku harjoittaa kehon asentoa ja nilkkoja; kaikissa kolmessa muussa huomio on käteen ja kyynärvarteen kohdistuvassa paineessa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Ilman kämmentä vettä voi pitää vain kääntämällä kyynärvarren taaksepäin, mikä on juuri se taito, jota tavoitellaan.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lipsuminen tarkoittaa yleensä, että voimaa käytetään ennen kuin kyynärvarsi osoittaa taaksepäin; lipsuvaa kättä kovempaa vetämällä hukataan vain lisää energiaa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kiihtyvä käsi pitää otteen jo taaksepäin liikkuvasta vedestä; hidastuva käsi menettää otteen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Isompi mela korvaa heikon otevaiheen sen sijaan että paljastaisi sen, minkä vuoksi melaharjoittelussa on kiinnitettävä huomiota asentoon eikä pelkkään rasitukseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kun märkäpuku jo nostaa jalat ylös, potkun jäljelle jäävä tehtävä on ajoitus ja vakaus eikä nopeus.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lonkasta lähtevä potku pitää jalat kehon vanavedessä; polvesta lähtevä potku työntää sääret vastaan tulevaan veteen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Se on yhtä lailla vastusongelma kuin energiaongelma: pohje poistuu kehon varjosta ja työntää vettä eteenpäin.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Jalkaterä toimii eväntavoin vain, jos se pystyy osoittamaan eteenpäin; rajoittunut liikelaajuus muuttaa potkun vauhtia tuottavasta vastusta lisääväksi.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Räpylät ovat opetusväline liikkuvuuden ja asennon harjoitteluun; ne eivät jäljittele ilman apuvälineitä uidun kilpailusuorituksen vaatimuksia.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lukumäärä on sidottu käsivarsien kiertoon, minkä vuoksi kaksipotkuisessa uinnissa jokaista käden vetoa kohden tulee yksi potku.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Taloudellisuus suosii pitkillä matkoilla yleensä hillittyä potkua, mutta ei ole olemassa vakiintunutta sääntöä, joka sopisi jokaiselle uimarille.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Suuri hapenkulutus pienestä nopeuden lisäyksestä on huono kauppa kilpailussa, jossa pyöräily ja juoksu ovat vielä edessä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Potkusarjat palvelevat liikkuvuutta, tasapainoa ja ajoitusta, vaikka potku antaisi kilpailupäivänä vain vähän etenemisvauhtia.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kevyt potku säilyttää rytmin kuluttamatta jalkoja; potkun kokonaan hylkääminen maksaa yleensä kehon asennon ja ajoituksen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Nämä kaksi kerrotaan keskenään, minkä vuoksi toisen muuttujan hyödyt kumoutuvat usein toisen menetyksillä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vastus ei lakkaa vaikuttamasta, joten pitkä liuku vuotaa vauhtia, jonka seuraavan vedon on maksettava takaisin.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vetomäärää voi pienentää pelkästään liukumalla enemmän ja uimalla hitaammin, joten sitä on luettava yhdessä kellon kanssa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Koska molemmat tekijät lasketaan, pistemäärä ehkäisee ansaa, jossa vetomäärää pienennetään hidastamalla.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Seinästä ponnistuksen jälkeinen liuku paisuttaa altaan lukemia, eikä ilman kiinteää matkaa vetomäärällä ole johdonmukaista matkaa, johon sitä voisi verrata.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Nopeampi vetotiheys nostaa vauhdin ylös nopeammin, koska se poistaa ne kuolleet kohdat, joihin pitkä, liukuva veto nojaa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Yhden muuttujan eristäminen ja tuloksen ajanotto kertoo, nousiko näiden kahden tulo todella.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vähempi hengittäminen ei pidennä vetoa; se vain antaa vähemmän ilmaa, ja vetomäärä pysyy samana. Kaikki kolme muuta kasvattavat todella matkaa vetoa kohden.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vauhti on näiden kahden tulo, joten suurempi pudotus vetotiheydessä painaa enemmän kuin vedon pituuden kasvu.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Optimaalinen tiheys vaihtelee yksilöittäin, joten luotettava tapa on kokeilla yhdistelmiä ja pitää se, joka tuottaa nopeimmat ajat.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoite yksinkertaistaa uimisen yhteen osatekijään, jolloin sen tuntuma tulee ilmeiseksi. Kunto, testaus ja liikkuvuus ovat erillisiä tehtäviä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Toisto rakentaa sen mallin, jonka todella suoritat, oikea tai ei. Huolimaton harjoite on väärän asian harjoittelua.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Siirtovaikutus ei ole automaattinen. Harjoitteen ja uinnin vuorottelu antaa heti mahdollisuuden soveltaa muutosta varsinaiseen vetoon.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoite vaikuttaa veden yläpuolella tapahtuvaan palautusvaiheeseen: sormenpäiden pitäminen pinnalla vaatii korkean kyynärpään ja jonkin verran rotaatiota.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Sculling on herkkyysharjoitus: pienet sivuttaiset käden liikkeet opettavat, missä paine on ja miten sen pitää.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoitteet ovat tyypillisesti matalatehoisia, joten ne eivät nosta sykettä uintia enemmän. Kolme muuta ovat aitoja syitä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoitteet voivat muuttaa liikkumistapaasi, mutta nopeus vaatii myös kuntoa ja harjoittelua siitä, että tämä muoto pidetään yllä vauhdissa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoitteet ovat pieni, harkittu osa harjoitusta. Suurin osa ajasta on silti käytettävä kunnolliseen uimiseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Sisäinen tuntemus on epäluotettava ohjaaja, kun mallia muutetaan, joten ulkopuolinen näkemys sulkee aukon.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Harjoitteisiin sisältyvät liioittelut ovat opetuskeinoja, eivät tavoitteita. Niiden tuominen sellaisenaan uintiin luo uuden virheen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Pull buoy on reisien väliin puristettava kelluke. Se nostaa alavartaloa ja antaa jalkojen levätä, jotta voit keskittyä käsivarsiin.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kelluntaväline korvaa tasapainon ja kehon asennon sen sijaan että opettaisi niitä, joten taustalla oleva virhe jää koskematta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Käsimela on isompi käsi. Enemmän vettä liikkuu vetoa kohden, mikä tarkoittaa enemmän vauhtia mutta myös enemmän voimaa hartian läpi.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Varoitus perustuu vetoa kohden kasvavaan kuormaan eikä vakiintuneisiin vammatietoihin, joten järkevä tapa on valita varovaisen kokoiset melat.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Räpylät tekevät sinusta nopeamman ja nostavat jalkasi pinnalle. Tämä lisäapu voi peittää juuri ne potkuongelmat, joiden parissa sinun pitäisi ehkä työskennellä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Snorkkeli poistaa tarpeen pidättää hengitystä sen sijaan että harjoittaisi sitä. Sen arvo on siinä, että hengitys jää pois yhtälöstä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Nilkkanauha sitoo nilkat yhteen lisäämättä nostetta, joten se on lähes pull buoyn vastakohta eikä peitä mitään.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Apuvälineillä uidut ajat imartelevat sinua, koska kelluvuus ja pinta-ala tuottavat vauhtia, jota et itse tuottanut. Arvioi edistymistä ilman apuvälineitä uidun uinnin perusteella.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Apuvälineet ovat hyödyllisiä lyhyissä, kohdennetuissa jaksoissa. Lajinomaisuus tarkoittaa, että suurimman osan metreistäsi pitäisi muistuttaa kilpailua.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Jos tekniikka riippuu apuvälineestä, apuväline sen tuottaa. Korjaus on uiminen ilman apuvälineitä vauhdeilla, joilla pystyt vielä pitämään muodon.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lämmittelyn tarkoitus on valmistaa sinut pääsarjaan, minkä vuoksi se rakentuu vähitellen eikä kasaa matkaa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lämmittely ja alennus tukevat pääsarjaa. Jos haluat tietää, mitä varten harjoitus oli, lue pääsarja.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kevyt alennus poistaa verestä laktaattia nopeammin kuin täydellinen pysähtyminen, mutta laktaatti ei aiheuta seuraavan päivän lihaskipua, joten alennus ei ehkäise sitä. Kolme muuta hyötyä ovat perusteltuja.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

10 x 100 15 sekunnin levolla ja 10 x 100 60 sekunnin levolla ovat eri harjoituksia, vaikka uinti on identtistä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lähtöaika kattaa uinnin ja levon. Se on kierron pituus, minkä vuoksi nopeampi uinti ostaa lisää palautumista.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

”Descend” viittaa kellon aikojen pienenemiseen, mikä tarkoittaa, että rasitus kasvaa sarjan edetessä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Negatiivinen jako tarkoittaa, että loppupuoli uidaan nopeammin kuin alkupuoli, mikä harjoittaa hallittua vauhdinjakoa heti alusta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Nämä kaksi eroavat toistojen pituudessa ja palautuksessa: toinen ylläpitää kovaa vauhtia, toinen suojaa laatua lyhyissä suorituksissa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Pitkät toistot tavoitevauhdilla lyhyellä levolla harjoittelevat täsmälleen sitä, mihin valmistaudut: asetetun nopeuden ylläpitoa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Sarja, jota ei enää voi uida hyvällä tekniikalla, on lakannut täyttämästä tarkoitustaan, joten säädä vauhtia tai lepoa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

CSS on käytännöllinen arvio kestävän vauhdin ylärajasta, nopeudesta, jonka yläpuolella väsymys kasautuu nopeasti. Se on kynnystyyppinen luku, ei pikamatkan eikä keskiarvon luku.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Laajasti käytetty protokolla ottaa maksimaalisen 400 metrin ja maksimaalisen 200 metrin uinnin. Näiden kahden ajan erotus saa arvion toimimaan.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kahden ajan erotus on aika, jonka lisäksi uitu 200 metriä vei, joten sen puolittaminen antaa vauhdin 100 metriä kohden. Tämä luku on CSS-vauhtisi.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Arvio toimii vain, jos molemmat uinnit ovat rehellisiä maksimisuorituksia eikä jälkimmäistä heikennä ensimmäisen aiheuttama väsymys. Mikä tahansa kumpaakin suoritusta laimentava tekijä vääristää lukua.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

CSS antaa sinulle henkilökohtaisen, toistettavan vertailupisteen, joka liikkuu kuntosi mukana. Tuntuma vaihtelee päivästä toiseen, eikä sitä voi verrata viikosta toiseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

CSS-sarjoissa pidetään vakiovauhtia toistojen ajan lyhyellä levolla, joten rasitus pysyy lähes jatkuvana. Pitkä lepo ja täysillä tehdyt toistot harjoittavat jotain muuta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kunto muuttuu harjoittelujakson aikana, joten uusintatestaus kuukauden tai parin välein pitää vauhdit rehellisinä. Testaaminen joka harjoituskerralla olisi uuvuttavaa ja turhaa.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Hidas 200 metrin uinti pienentää kahden ajan erotusta, mikä saa lasketun vauhdin 100 metriä kohden näyttämään nopeammalta kuin se todellisuudessa on. Siitä syntyvät sarjat ovat kestämättömiä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

CSS tarvitsee vain altaan ja kellon, minkä vuoksi se on suosittu. Sen todelliset rajoitukset ovat, että se on malliin perustuva arvio, herkkä testin toteutukselle ja sokea tekniikalle.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

CSS lähestyy kestävän rasituksen kattoa, joten pidempiä uintimatkoja pidetään normaalisti hieman sen alapuolella. Yritys pitää CSS-vauhtia paljon testimatkoja pidempään päättyy yleensä hiipumiseen.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Allasharjoitus katkeaa seiniin ja lepoon, kun taas kilpailuuinti etenee yhtäjaksoisesti lähdöstä maaliin. Tähän jatkuvuuteen harjoittelun on valmistettava.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Mihin tahansa todelliseen pituuteen yltävä kilpailuuinti on ylivoimaisesti aerobista, joten kestävä vauhti ratkaisee ajan. Huippunopeus vaikuttaa hyvin vähän.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Runsas lepo poistaa väsymyksen suoritusten välillä, joten kellon vauhti liioittelee sitä, mitä pystyisit pitämään yhtäjaksoisesti. Luku imartelee sinua sen sijaan että kuvaisi sinua.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Pidemmät toistot lyhyellä levolla jäljittelevät kilpailuuinnin keskeytymätöntä luonnetta. Levon lisääminen siirtää sarjaa kauemmas siitä, mitä harjoittelet.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lyhytkin lepo antaa merkittävää palautumista, joten ero katkoillun ja katkeamattoman suorituksen välillä viittaa jatkuvaan kestävyyteen. Sitä harjoitetaan uimalla yhtäjaksoisesti.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Kestävyys on suurelta osin lajikohtaista, ja uintiin kuuluu raskas tekniikkakomponentti, jota juoksu ei kehitä. Yleistä aerobista siirtovaikutusta on jonkin verran, mutta paljon vähemmän kuin urheilijat odottavat.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Lisätty noste parantaa kehon asentoa ja pienentää vastusta, joten tietty rasitus tuottaa yleensä hieman enemmän vauhtia. Kestävä rasitus tulee silti altaassa rakennetusta kunnosta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Uinti riippuu tekniikasta, ja taito rapistuu kaukana toisistaan olevien harjoituskertojen välillä. Tiheys pitää vedon terävänä samalla kun sama määrä tulee tehdyksi.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Täysillä tehdyt pikamatkat pitkällä levolla kehittävät nopeutta ja palautumista, eivät sitä kestävää aerobista kapasiteettia, jota kilpailuuinti tarvitsee. Kaikki kolme muuta kehittävät kestävyyttä suoraan.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Pienet lisäykset antavat sekä kunnon että tekniikan sopeutua, ja uudella matkalla hajoava veto harjoittaa huonoja tapoja. Suuret hypyt altistavat väsymykselle ja hartiaongelmille.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Puristusvoimalla ei ole uinnissa olennaisesti mitään roolia. Tavalliset rajoittavat tekijät ovat asento, otevaihe, hengitys, vauhdinjako ja aerobinen kunto.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Nämä kaksi lukua merkitsevät jotain vain parina, koska tehokkuus on matka vetoa kohden tietyllä nopeudella. Kumpaakin lukua yksinään voi parantaa tavoilla, jotka tekevät sinusta hitaamman.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vähempien vetojen ottaminen merkittävästi hitaammin on klassinen liiallisen liukumisen kaava. Todelliset tehokkuuden parannukset näkyvät vähempinä vetoina samalla tai paremmalla nopeudella.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Suurin osa vedosta tapahtuu veden alla ja kulmista, joita et tunne, ja arvo on kuvan ja oman havaintosi välisessä erossa. Pelkästään pinnan yläpuolelta kuvatut klipit kätkevät rajoittavan tekijän.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vastus kasvaa jyrkästi nopeuden myötä, joten vauhdin pakottaminen huonoa asentoa vasten hukkaa energiaa eikä ratkaise mitään. Syy on tunnistettava, ennen kuin ponnistelusta on apua.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Hengityksen rajoittava tekijä näkyy tiettynä, toistuvana häiriönä hetkellä, jolloin käännyt hengittämään. Väsymys muualla tai hengenpidätyskyky kertoo jotain muuta.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Otevaihe, joka ei ankkuroidu, tarkoittaa monia vetoja, jotka tuottavat vain vähän etenemistä, ja se tuntuu siltä kuin käsi liukuisi taaksepäin. Matala vetotiheys tasaisella nopeudella on päinvastainen kuva.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Yhden muuttujan, lähtövauhdin, muuttaminen eristää syyn. Jos hallittu lähtö tuottaa nopeamman kokonaisuinnin, ongelma oli rasituksen jakautuminen eikä kunto.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Valmentaja on arvokkaimmillaan juuri silloin, kun itsediagnoosi on pysähtynyt, koska kokenut silmä huomaa minuuteissa sen, mitä kuva ei välttämättä tee ilmeiseksi. Odottaminen, kunnes olet nopea, hukkaa vuosia arvailuun.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos

Vastuksen vähentäminen kannattaa koko uinnin ajan ja helpottaa usein muiden virheiden korjaamista. Jalat tuottavat matkalla suhteellisen vähän vauhtia, ja käännökset ovat kilpailuuinnissa merkityksettömiä.

Lähde: Yleinen uintivalmennuksen lähdeteos